Tärinätauti jää usein tunnistamatta

Täriseviä työkaluja käyttävillä metallimiehillä on paljon erilaisia tärinän aiheuttamia oireita käsissä, niskassa ja hartioissa. Suomessa rekisteröidään vuosittain 10-26 tärinätautia ammattitautina.

Suuri osa tärinätaudeista jää tutkijoiden mukaan todennäköisesti tunnistamatta. Työterveyshuoltokaan ei tee riittävästi terveystarkastuksia sellaisille työntekijöille, jotka altistuvat tärinälle työssään.

Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön tutkimukseen osallistuneista 500 metallimiehestä yli puolet altistui käsiin kohdistuvalle tärinälle yli tunnin viikossa. Tutkimuksessa tuli ilmi 24 uutta tärinätautitapausta ja 12 rannekanavaoireyhtymää, joita ei oltu aiemmin todettu.

Tutkimuksen mukaan täriseviä käsityökaluja käyttävillä metallimiehillä on paljon oireita käsissä, niskassa ja hartioissa. Noin 42 prosenttia täriseviä työkaluja käyttävistä ilmoitti kärsivänsä valkosormisuudesta, 51 prosenttia käsien puutuneisuudesta ja 46 prosenttia pistelystä.

Erot tärinälle altistumattomiin olivat tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi tärinälle altistuvilla oli selvästi muita enemmän käteen säteileviä niska-hartiakipuja sekä olkapään ja kyynärpään kipuja.

Vuosittain maassamme rekisteröidään 10-26 tärinätautia ammattitauteina. Suuri osa tapauksista jää kuitenkin tunnistamatta, vaikka pari vuotta sitten voimaan tullut tärinäasetus edellyttää, että tärinälle altistumista selvitetään työpaikoilla. Työsuojelussa ja työterveyshuollossa tarvitaankin lisää tietoa ja koulutusta tärinäaltistumisen arvioimiseksi työpaikoilla sekä keinoja tärinän ja sen haittojen minimoimiseksi.

Tärinä aiheuttaa kohtauksellista valkosormisuutta, mikä johtuu sormien verisuonten supistumisesta. Tärinä voi aiheuttaa käsiin myös hermovaurioita, jotka ilmenevät käsien ja sormien puutuneisuutena ja pistelynä, kosketustunnon alenemisena sormissa, käsien kömpelyytenä ja puristusvoiman laskuna.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat