Presidentti Urho Kekkonen asui Tamminiemessä 30 vuotta ja käytti siellä valtaansa, joten edustuskodista tuli tarunhohtoinen käsite. Ennen kaikkea Tamminiemi oli kuitenkin tyylikäs ja hillitty sivistyskoti, joka oli sisustettu hyvällä maulla.
Kekkosen luona Tamminiemessä kävi usein arvovaltaisia poliitikkoja, hän kävi neuvotteluja puhelimessa ja kirjoitti sivaltavia paimenkirjeitään. Tamminiemi oli kuitenkin myös rauhoittumispaikka, jossa hän vietti aikaa perheen kanssa, luki, urheili ja saunoi.
Erityisesti lukeminen oli tärkeää Urho Kekkoselle ja eräässä mielessä kirjoja täynnä oleva Tamminiemi tuo mieleen enemmänkin viihtyisän kirjaston kuin valtakeskuksen.
Tamminiemessä ei muutenkaan pröystäilty. Siellä syötiin arkisin perinteistä kotiruokaa; suolamuikkuja, kaalikääryleitä ja rasvaisia kalanpäitä. Raudan takia syötiin maksaakin kerran kahdessa viikossa, vaikka se oli ainoa ruoka, jota valtionpäämies ei sietänyt - mutta söi kuitenkin.
Kekkosen itsensä ei tiedetä laittaneen ruokaa kuin kerran: ylioppilaana kalaretkellä.
Asunnon edustustilat oli kalustettu etupäässä presidentinlinnan huonekaluilla, mutta 70-luvulla Kekkonen nykyaikaisti kotiaan.
Silloin Tamminiemeen tuotiin esimerkiksi Yrjö Kukkapuron nahkasohvat ja Eero Aarnion Pallotuoli, josta oli tullut kansainvälinen sensaatio Kölnin huonekalumessuilla 1966.
