Tänään on kulunut päivälleen 80 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty talvisota syttyi. Puna-armeija hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta ja avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50.
Presidentti Kyösti Kallio julisti Suomen sotatilaan "valtakunnan puolustuksen turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen voimassapitämiseksi".
Kallio antoi myös päiväkäskyn, jossa kerrottiin presidentin luovuttaneen "puolustusvoimien ylimmän päällikkyyden sotamarsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimille".
Sota kesti 105 päivää. Neuvostoliitto pommitti useita Suomen paikkakuntia, muun muassa Helsinkiä, Viipuria, Turkua ja Lahtea. Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhansopimukseen.
Kerrotut luvut olivat liian pieniä
Talvisodassa kuoli yli 26 600 sotatoimissa ollutta suomalaista ja noin tuhat siviiliä. Suomi menetti sodassa Neuvostoliitolle yksitoista prosenttia maa-alueistaan, suurimpana kaupunkina Viipurin. Menetettyihin alueisiin kuuluvat myös Sallan ja Kuusamon itäosat, suuri osa Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosa.
Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen yli 48 000 kaatunutta ja lähes 159 000 haavoittunutta. Nykytietämyksen valossa näiden lukujen tiedetään kuitenkin olevan aivan liian pieniä.
Muistopäivänä paljon ohjelmaa
Talvisodan syttymisen muistopäivää vietetään tänään eri puolilla maata. Valtionjohto laskee seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmitorilla kello 13. Muistomerkille sytytetään 105 kynttilää, yksi sodan jokaiselle päivälle.