Talvilajien olympiahistoria ulottuu jopa ensimmäisiä talvikisoja kauemmaksi. Taitoluistelu tuli olympiaohjelmaan kesäkisojen kylkeen jo Lontoossa 1908. Antwerpenin kisoissa 1920 Ludovika ja Walter Jakobsson voitti Suomelle pariluistelun olympiakultaa. Myös jääkiekko kuului Antwerpenin kesäolympiakisojen ohjelmaan.
1924 Chamonix, Ranska
Mont Blancin juurella Chamonix’ssa järjestetyn "talviurheiluviikon" ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit, pikaluistelu ja kelkkailu. Kansainvälinen olympiakomitea hyväksyi jälkikäteen kisat ensimmäisiksi talviolympialaisiksi. Mukana kisoissa oli 16 maata, 294 urheilijaa ja 14 urheilulajia.
Suomalaismenestys:
Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, 3 kultaa (1 500 m, 5 000 m, yhteispisteet), 1 hopea (10 000 m) ja 1 pronssi (500 m). 10 000 metrillä kullan vei Thunbergin edestä maanmies Julius Skutnabb. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Veteraani-ikäiset Jakobssonit ottivat vielä hopean pariluistelussa.
Kisojen tähdet:
Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa (18 km, 50 km ja yhdistetty) voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Monipuolinen Haug kilpaili maastohiihdossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä.
Kisojen erikoisuudet:
Thorleif Haug sai alun perin pronssia mäkihypystä, mutta 1970-luvulla urheiluhistorioitsija huomasi, että Haugin pisteet oli laskettu liian suuriksi. Vuonna 1974, 50 vuotta kisan jälkeen, pronssi luovutettiin 86 vuoden ikään ehtineelle Anders Haugenille.
Mitalitilasto: 1. Norja 4 7 6 2. Suomi 4 3 3 3. Itävalta 2 1 –
1928 Sankt Moritz, Sveitsi
Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta hoitaa talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä.
Suomalaismenestys:
Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg (kuvassa) voitti kaksi kultamitalia (500, 1 500 metriä). Julius Skutnabb luisteli hopeaa 5 000 metrillä ja Jaakko Friman pronssi 500 metrillä.
Kisojen tähdet:
Helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kisassa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa naisten taitoluistelussa. Norjan Johan Gröttumsbraaten voitti 18 km maastohiihdon sekä yhdistetyn. Yhdysvaltalaisveljekset Jennison ja John Heaton ottivat ensimmäistä kertaa olympiaohjelmaan kuuluneessa skeleton-kelkkailussa kaksoisvoiton. Laji palasi olympialaisiin vuonna 1948 ja seuraavan kerran 2002.
Kisojen erikoisuudet:
10 000 metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta.
Kanada voitti jääkiekkokultaa teurastaen Ruotsin 11-0, Sveitsin 13-0 ja Ison-Britannian 14-0.
Mitalitilasto: 1. Norja 6 4 5 2. USA 2 2 2 3. Ruotsi 2 2 1 4. Suomi 2 1 1
1932 Lake Placid, USA
Lamakausi ja pitkät matkat verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti Yhdysvaltoihin vain 7 miehen kisajoukkue. Yhteensä kisoihin osallistui 17 maata ja 306 urheilijaa.
Suomalaismenestys:
Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja. Kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla.
Kisojen tähdet:
Pikaluistelu järjestettiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat. Suomen Clas Thunberg ei pitänyt tästä kilpailutavasta ja kieltäytyi kisamatkasta. Thunberg on siitä huolimatta edelleen talviolympialaisten historian mitalitaulukossa neljännellä sijalla edellään vain Björn Dählie, Ljubov Jegorova ja Lidija Skoblikova.
Norjan Sonja Henie otti toisen kultansa naisten taitoluistelussa. Norjaan menivät myös mäkihypyn kaikki mitalit kultamies Birger Ruudin (kuvassa) johdolla.
Kisojen erikoisuudet:
USA:n Edward Eaganista tuli nelimiehiskelkkailun kullan myötä ensimmäinen kesä- ja talviolympialaisissa kultamitalin saavuttanut urheilija. Kesäkisojen kultansa hän iski 1920 raskaan keskisarjan nyrkkeilyssä.
Miesten 50 kilometrillä hiihdettiin todellisuudessa 56-58 kilometriä. Reittiä muutettiin lumen vähäisyyden takia viime hetkillä.
Mitalitilasto: 1. USA 6 4 2 2. Norja 3 4 3 3. Ruotsi 1 2 – ... 5. Suomi 1 1 1
1936 Garmisch-Partenkirchen, Saksa
Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin Saksassa hakaristilippujen alla. Avajaisissa Italian ja Itävallan joukkueet tervehtivät Hitleriä natsitervehdyksin. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa korjasi voitot. Maastohiihdon uutuutena oli viestihiihto. Kisoissa oli mukana 28 maata, 755 urheilijaa ja 17 urheilulajia.
Kisojen tähdet:
Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiavoittonsa. Ruud osoitti monipuolisuutensa olemalla nopein myös alppiyhdistetyn syöksylaskussa, mutta heikko pujottelu pudotti Ruudin yhteistuloksissa neljänneksi.
Suomalaismenestys:
Suomi voitti olympiahistorian ensimmäisen viestihiihtokilpailun, miesten 4 x 10 kilometriä. Kullan sinetöi Kalle Jalkasen legendaarinen ankkuriosuus: Eroa kärjessä hiihtäneeseen Norjaan oli ankkuriosuuden alussa minuutti ja 22 sekuntia. Jalkanen sivakoi norjalaisen kiinni jo puolimatkassa mutta tuli sen jälkeen alamäessä sylkäisseeksi tekohampaansa hankeen. Nuukana miehenä hän kääntyi takaisin hakemaan hampaansa talteen. Norjan Iversen pääsi siinä yhteydessä jälleen karkaamaan, mutta Jalkanen ei luovuttanut: vähän ennen hiihtostadionia hän oli jälleen ottanut norskin kiinni, painoi saman tien edelle ja tuuletti maalissa kuuden sekunnin erolla voittoa. Pikaluistelijat toivat Suomeen Birger Waseniuksen johdolla 4 mitalia.
Kisojen erikoisuudet:
Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia, jonka joukkueessa pelasi useita Kanadassa syntyneitä tai opiskelleita.
Kansainvälinen olympiakomitea kielsi hiihdonopettajien osallistumisen alppihiihtokisoihin, koska piti heitä ammattilaisina. Itävallan ja Sveitsin laskijat boikotoivat tämän takia kisoja. Kiista laajeni siinä määrin, että alppihiihto päätettiin pudottaa pois vuoden 1940 olympialaisista, joita ei sodan takia koskaan kuitenkaan pidetty.
Mitalitilasto: 1. Norja 7 5 3 2. Saksa 3 3 – 3. Ruotsi 2 2 3 4. Suomi 1 2 3
1948 Sankt Moritz, Sveitsi
Sodan takia olympiakisoihin tuli peräti 12 vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin toistamiseen Sveitsin Sankt Moritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen (miesten ja naisten syöksylasku, pudottelu sekä alppiyhdistetty), ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana.
Suurimmat tähdet:
Sodalta säästyneet ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja: 18 kilometrillä kolmoisvoitto Martin Lundströmin johdolla, 50 kilometrillä kaksoisvoitto Nils Karlssonille ja Harald Erikssonille ja 4 x 10 kilometrin viestihiihdossa voitto yhdeksän minuutin erolla toiseksi sijoittuneeseen Suomeen. Norjalaiset juhlivat pikaluistelussa: kultaa 500, 1 500 ja 5 000 metrillä. Ranskan Henri Oreiller voitti syöksylaskun ja alppiyhdistetyn.
Suomalaismenestys:
Heikki Hasu ja Martti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä, jossa sitä ennen olympiamenestystä oli päässyt juhlimaan vain Norja.
Kisojen erikoisuudet:
Norjan mäkihyppylegenda Birger Ruud oli kisoissa Norjan mäkijoukkueen johtajana mutta päätyi kisaa edeltävänä iltana ilmoittamaan itsensä mukaan hyppäävään joukkueeseen. Hän hyppäsikin olympiahopeaa.
USA:n John Heaton otti 20 vuoden tauon jälkeen jälleen hopeaa skeleton-kelkkailussa, joka oli poistunut olympiaohjelmasta vuoden 1928 kisojen jälkeen. Sveitsiläinen jääkiekkoilija Richard Torriani otti niin ikään vuoden 1928 kisojen pronssin jatkoksi toisen olympiapronssinsa. Herrat saivat nimiinsä ennätyksen "eniten vuosia mitalien välillä".
Mitalitilasto: 1. Norja 4 3 3 1. Ruotsi 4 3 3 3. Sveitsi 3 4 3 ... 8. Suomi 1 3 2
1952 Oslo, Norja
Talviolympiakisat järjestettiin ensi kerran Pohjoismaissa, Holmenkollenin maisemissa 14.-25.2. 1952. Mukana oli 30 maata, 732 urheilijaa ja 22 urheilulajia. Kisat olivat suuri yleisömenestys: pelkästään mäkikilpailua seurasi 150 000 katsojan ennätysyleisö.
Kisojen tähdet:
Isäntien sankari oli 3 kultaa (1 500, 5 000 ja 10 000 metriä) voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen. Mäkihypyn voitti kotiyleisön riemuksi Arnfinn Bergmann. USA:n Andrea Lawrence-Mead voitti naisten pujottelun sekä alppihiihdon uuden olympialajin suurpujottelun.
Suomalaismenestyjät:
Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin. Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä legendaarisella ajallaan 3.33.33. Eero Kolehmainen täydensi suomalaispäivää hopeamitalillaan. Suomen miesten viestihiihtojoukkue voitti myös kultaa joukkueella Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen ja Tapio Mäkelä. Toiseksi sijoittunut Norja jäi Suomesta lähes kolme minuuttia. Mäkelä otti vielä hopeaa 18 km:llä ja Lonkila samalla matkalla pronssia. Hasu puolestaan saavutti yhdistetyssä hopeaa.
Ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia Widemanin johdolla upea kolmoisvoitto. Hopealle hiihti Mirja Hietamies ja pronssille Siiri Rantanen.
Suomen Leijonat ottivat ensi kerran osaa olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija.
Kisojen erikoisuudet:
Olympiatuli sytytettiin ensimmäistä kertaa talvikisoja varten. Sytyttäminen tapahtui hiihdon kantaisän Sondre Norheimin syntymäpaikassa Norjan Morgedalissa Norheimin kotitalon takassa. Samassa paikassa sytytettiin myöhemmin myös 1960 ja 1994 talviolympialaisten tulet.
Mitalitilasto: 1. Norja 7 3 6 2. USA 4 6 1 3. Suomi 3 4 2
1956 Cortina D'Ampezzo, Italia
Dolomiittien vuorilaaksossa sijaitsevalle Cortina d'Ampezzolle luvattiin jo vuoden 1944 talvikisat, mutta Helsingin tavoin se joutui odottamaan vuoroaan vielä 12 vuotta. Tammi–helmikuun vaihde 1956 oli Suomessa muutenkin kiireistä aikaa. Kisajoukkueen lähtö viivästyi yhdellä päivällä presidentin valitsijamiesvaalien vuoksi. Jännitys jatkui kisojen yli päättyäkseen Urho Kekkosen valintaan yhden valitsijaäänen turvin. Kisojen avajaispäivään 26.1. osui puolestaan Porkkalan vuokra-alueen palautus Suomelle.
Olympiatulen sytyttämisen italialaiset hoitivat itse Rooman Capitolium-kukkulalla. Avajaisstadionille tulen luistellen tuonut Guido Caroli kompastui mikrofonijohtoon kunniakatsomon edessä. Tuli ei onneksi sammunut, ja kisat sujuivatkin hienosti. Isännät tekivät tosin miljardien liirojen tappiot, kun yleisö pysytteli poissa peläten pilviin korotettuja hotellihintoja.
Suomalaismenestyjät:
Veikko Hakulinen voitti kultaa hiihdon uudella 30 km:n kilpailumatkalla. Miesten viestissä Suomi sai tyytyä hopeaan Neuvostoliiton voittaessa. 50 km:lla Haku-Veikon kävi samoin Ruotsin uuden hiihtotähden Sixten Jernbergin vietyä kullan.
Naisten 3 x 5 km:n viestihiihto oli uusi olympialaji. Sirkka Polkunen ja Mirja Hietamies petasivat Siiri Rantaselle hyvän takaa-ajoaseman, ja "Äitee" ratkaisi kultamitalin Suomelle ohittamalla Neuvostoliiton ankkurin 1,5 km ennen maalia.
Norja oli voittanut kaikki aiemmat mäkihypyn kultamitalit. Trampolino Italia -olympiamäessä suosikkeja olivat kuitenkin aerodynaamisen hyppytyylin omaksuneet suomalaiset. Antti Hyvärinen voittikin kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa.
Toivo Salonen otti pikaluistelun pronssia 1500 metrillä, mikä on jäänyt Suomen viimeiseksi olympiamitaliksi miesten matkoilta.
Kisojen tähdet:
Kisojen juhlituin sankari oli Itävallan Toni Sailer (kuvassa), joka voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon (pujottelu, suurpujottelu, syöksylasku) kultamitalia.
Isäntämaa Italia sai kisojen ainoan kultamitalinsa kahden miehen rattikelkkailussa parilla Lamberto Dalla Costa ja Ciacomo Conti.
Kisojen erikoisuus:
Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Suomessa uusi ihmeväline oli vasta kokeiluasteella, ja osa suomalaistoimittajista tyytyikin kommentoimaan kisoja hotellilta käsin katseltuaan päivän kilpailut ruudusta. Kisojen uutuus oli Neuvostoliitto, joka oli ensi kerran mukana talviolympiakisoissa.
Suomen mäkihyppääjä Hemmo Silvennoinen pahoinpideltiin kesken kisojen Suomen hiihtäjien toimesta, koska Silvennoinen toimi mäkihypyn lisäksi kirjeenvaihtajana lehteen ja oli kirjoittanut turhan värikkäitä juttuja hiihtokisoista.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 7 3 6 2. Itävalta 4 3 4 3. Suomi 3 3 1
1960 Squaw Valley, USA
Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty millekään kaupungille, vaan Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon sitten rakennettiin talviurheilukeskus. Lystin maksoi miljonääri Alexander Cushing. Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. Kelkkailu jäi tämän ainoan kerran pois kisaohjelmasta, koska kelkkailurataa ei rakennettu. Kisoissa oli mukana 30 maata, 665 urheilijaa ja 27 urheilulajia.
Suomalaismenestyjät:
Miesten 50 kilometrin hiihdossa Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen joukkueella Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala ja Hakulinen. Viestikullan ratkaisi Hakulinen ottamalla ankkuriosuudella kiinni Norjan 20 sekunnin johdon ja voittamalla loppusuoran kiritaistelun.
Kisojen tähdet:
Saksan Helmut Recknagel voitti mäkihypyn. Hän loi uuden tyylin hyppäämällä kädet suoralla edessään. Tunisiassa syntynyt mutta Ranskaa edustanut Jean Vuarne t voitti syöksylaskun laskemalla aerodynaamisella munatyylillä. Neuvostoliiton Jevgeni Grisin luisteli kultaa 500 ja 1 500 metrillä. Naisten 10 kilometrin hiihdossa Neuvostoliitto sivakoi nelosvoiton Marija Gusakovan johdolla.
Kisojen erikoisuudet:
Yhdysvallat teki ensimmäisen suuren jääkiekkoyllätyksensä viemällä kultaa lähinnä yliopistopelaajista kootulla joukkueella.
Saksat esiintyivät yhteisenä joukkueena, mutta kansallislaulujen sijaan saksalaisvoittoja juhlistettiin Beethovenin yhdeksännellä sinfonialla.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 7 5 9 2. Saksa 4 3 1 3. USA 3 4 3 ... 6. Suomi 2 3 3
1964 Innsbruck, Itävalta
Innsbruckissa oli kisojen alla paha lumipula, joten armeija pyydettiin apuun kuljettamaan lunta ja jäätä suorituspaikoille. Olympialaisissa hypättiin ensi kerran kaksi mäkikilpailua.
Suomalaismenestyjät:
Kisojen suomalaissankari oli Eero "Mr. Seefeld" Mäntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Hiihdot käytiin Seefeldin pikkukylässä. Viestissä Suomi hiihti miehissä hopealle ja naisissa pronssille. 50 kilometrillä Arto Tiainen hiihti pronssille. Naisten 5 kilometrin hiihdossa Mirja Lehtonen lykki puolestaan hopeaa. Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi. Pikaluistelussa Kaija Mustonen oli 1 500 metrillä hopealla ja 1 000 metrillä pronssilla.
Kisojen tähdet:
Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki 4 pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän yhtäjaksoisen valtakauden jääkiekossa. Naisten alppihiihdossa ranskalaiset Goitschelin siskokset Christine ja Marielle ottivat kaksoisvoitot pujottelussa ja suurpujottelussa.
Kisojen erikoisuudet:
Suurmäen kisan suhteen riitti Suomessa jälkipuintia, sillä suomalaistuomari Hannu Koskivuori antoi Veikko Kankkosen toisesta hypystä, jossa käsi pyyhkäisi lunta, vain 15 tyylipistettä, kun muiden tuomareiden pisteet olivat 17, 18,5, 18 ja 19. Kankkonen hävisi vajaat kaksi pistettä voittajalle Norjan Toralf Enganille, joten jos suomalaistuomari oli pisteyttänyt kolmen muun tuomarin tavoin, olisi kulta tullut kotimaahan.
Edellisten kisojen maastohiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui tällä kertaa ampumahiihtoon, mutta kuusi ohilaukausta pudottivat hurjasta hiihtovauhdista huolimatta 15. sijalle.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 11 8 5 2. Itävalta 4 5 3 3. Norja 3 6 6 4. Suomi 3 4 3
1968 Grenoble, Ranska
Grenoblessa DDR esiintyi ensi kerran omana joukkueenaan. Uutta olympiatasolla olivat myös sukupuoli- ja dopingtestit.
Kisojen tähdet:
Grenoblen suurin sankari oli isäntämaan Jean-Claude Killy (kuvassa), joka voitti kaikki kolme kultaa alppihiihdossa. Italian Franco Nones otti yllätysvoiton 30 km:n hiihdossa ollen ensimmäinen eteläeurooppalainen hiihtovoittaja. Tshekin Jiri Raska voitti normaalimäen ja hyppäsi suurmäessä hopeaa.
Suomalaismenestyjät:
Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija Mustonen 1500 metrin pikaluistelussa. Mustonen voitti myös hopeaa 3 000 metrillä. Eero Mäntyranta hiihti hopean (15 km) ja kaksi pronssia (30 km ja viesti). Viestin ankkuriosuudella Mäntyranta nosti Suomen 26 sekunnin takamatkalta kolmanneksi. Suomen naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitaleitta.
Kisojen erikoisuudet:
Suomalaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti Ruotsille kaksi kultaa. Hän oli lähtenyt sotalapsena Suomesta länsinaapuriin.
Itävallan Karl Schranz väitti, että "mustiin pukeutunut mies" oli pujottelulaskun aikana tullut hänen eteensä, minkä takia lasku oli mennyt pilalle. Hän sai uusia laskunsa ja tekikin olympiakultaan oikeuttaneen ajan. Kilpailun jury hylkäsi kuitenkin myöhemmin Schranzin ja antoi kullan isäntämaan Killylle.
Ohjaskelkkailussa sijoille 1, 2 ja 4 laskeneet DDR:n naiset hylättiin, kun paljastui, että he olivat sääntöjenvastaisesti lämmittäneet kelkan jalakset.
Mitalitilasto: 1. Norja 6 6 2 2. N-liitto 5 5 3 3. Ranska 4 3 2 10. Suomi 1 2 2
1972 Sapporo, Japani
Sapporo joutui sodan takia odottamaan olympiakisojen järjestämistä 32 vuotta. Alun perin kisat oli myönnetty sille vuodeksi 1940.
Suomalaismenestyjät:
Suomen urheilu syöksyi Sapporossa murheen alhoon: ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman yhtään olympiavoittoa. Juha Mieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla. Tauno Käyhkö jäi neljänneksi suurmäessä hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Marjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa (5 km, viesti) ja yhden pronssin (10 km).
Kisojen tähdet:
Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla. Suurmäessä juhli Puolan Wojciech Fortuna, joka hankki voittoon riittäneen johdon avauskierroksen ylivoimaisella 111-metrisellään - hän oli nimensä mukaisesti onnekas tuuliraon suhteen. Galina Kulakova voitti kaikki 3 naisten hiihtokultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. Sveitsin Marie-Theres Nadig voitti naisten suurpujottelun ja syöksylaskun.
Kisojen erikoisuudet:
Yrjö Salpakari ampui 20 kilometrin ampumahiihdossa ohilaukauksen, jonka todettiin menneen vain millin verran ohi. Mikäli laukaus olisi ollut hyväksytty, olisi Salpakari noussut viidenneltä sijalta olympiavoittajaksi.
Alppihiihtäjä Karl Schranz suljettiin olympialaisista amatöörisääntöjen rikkomisen takia.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 8 5 3 2. DDR 4 3 7 3. Sveitsi 4 3 3 ... 15. Suomi – 4 1
1976 Innsbruck, Itävalta
Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin USA:n Denverille, mutta asukkaiden vastustuksesta kisoista luovuttiin ja Itävallan Innsbruck valittiin uudeksi isännäksi.
Suomalaismenestyjät:
Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. Miehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto. Ampumahiihdossakin voitettiin Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonille tarjottiin jääkiekkomitalia, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Länsi-Saksa otti kuitenkin pronssit keskinäisten otteluiden maalisuhteen perusteella: Saksan suhdeluku oli 0,041 parempi.
Kisojen tähdet:
Saksan Rosi Mittermaier (kuvassa) voitti naisten alppihiihdossa pujottelun ja syöksylaskun sekä otti hopeaa suurpujottelussa. Isäntämaan Franz Klammer voitti miesten syöksylaskun lennokkaalla tyylillään. Neuvostoliiton Tatjana Averina luisteli kullat 1 000 ja 3 000 metrillä. Ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa olleen jäätanssin voittivat Neuvostoliiton Ljudmila Pahomova ja Aleksandr Gorshkov.
Kisojen erikoisuudet:
Neuvostoliiton Galina Kulakova jäi kiinni dopingtestissä 5 kilometrin kisan jälkeen ja hylättiin, mutta hän sai silti osallistua olympialaisten muihin hiihtokilpailuihin.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 13 6 8 2. DDR 7 5 7 3. USA 3 3 4 ... 6. Suomi 2 4 1
1980 Lake Placid, USA
Tunnelmat olivat kireät Lake Placidin kisojen alla: Neuvostoliitto oli juuri miehittänyt Afganistanin ja Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ilmoittanut amerikkalaisten boikotoivan kesällä Moskovan kesäolympialaisia. Kisoja häiritsi myös lumenpuute. Kaikesta huolimatta Kiina liittyi nyt ensimmäistä kertaa talvikisamaiden joukkoon.
Kisojen tähdet:
Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki 5 kultamitalia. Viiteen henkilökohtaiseen olympiakultaan ei ole yksissä kisoissa yltänyt hänen lisäkseen kukaan muu. Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark (pujottelun ja suurpujottelun kullat) ja Liechtensteinin Hanni Wenzel.
Kotiyleisö sai juhlia USA:n yliopistojoukkueen yllättävää olympiavoittoa jääkiekossa. Ylivoimaisena pidetyn Neuvostoliiton voittaminen 4-3-maalein oli jenkkijoukkueelle ratkaisevan tärkeä askel kohti kultamitalia. Kesken kylmän sodan tullut kiekkokulta on edelleen eräs amerikkalaisten rakkaimmista urheilusaavutuksista, "the Miracle on Ice".
Suomalaismenestyjät:
Suomalaisten mieliin painui Juha Miedon sadasosatappio Ruotsin Thomas Wassbergille 15 km:llä. Mieto oli jo oman osuutensa hiihtänyt ja jännitti maalissa Wassbergin saapumista. Pettymys oli luonnollisesti melkoinen. Maastohiihdon ajanottoa muutettiin tapauksen johdosta epätarkemmaksi: aikaa otettiin sen jälkeen enää kymmenesosan tarkkuudella. Mieto hiihti toisen hopean 50 km:llä ja pronssia viestissä. Hilkka Riihivuori hiihti kahdesti hopealle (5 km, 10 km).
Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmäessä Jouko Törmänen. Hän kuvaili toisen kierroksen 117-metristä hyppyään uransa parhaaksi.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 10 6 6 2. DDR 9 7 7 3. USA 6 4 2 ... 7. Suomi 1 5 3
1984 Sarajevo, Jugoslavia
Sarajevon talvikisat vuonna 1984 olivat Suomelle yhtä juhlaa. 13 mitalin kokonaissaalis on kaikkien aikojen suurin.
Suomalaismenestyjät:
Marja-Liisa Hämäläinen voitti naisten hiihdossa kaikki kolme henkilökohtaista kultaa (5, 10 ja 20 km) ja vielä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia (15 km hopea, 50 km pronssi, viestipronssi), Harri Kirvesniemi kaksi (15 km pronssi, viestipronssi). Matti Nykänen voitti mäessä kultaa ja hopeaa. Nykänen voitti suurmäen olympiakisojen kaikkien aikojen suurimmalla pistemarginaalilla: 17,5 pisteellä. Yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia, kun J ouko Karjalainen saavutti hopeaa ja Jukka Ylipulli pronssia.
Kisojen tähdet:
Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan (15 km kulta, viestikulta, 50 km hopea, 30 km pronssi). Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill / Christopher Dean. Identtiset kaksoset Phil ja Steve Mahre laskivat kaksoisvoittoon miesten pujottelussa. DDR:n Katarina Witt (kuvassa) voitti taitoluistelukultaa teknisesti vaikealla ohjelmallaan. Pikaluistelussa Gaetan Boucher voitti Kanadalle kultaa miesten 1 000 ja 1 500 metrillä ja Karin Enke DDR:llä naisten samoilla matkoilla.
Kisojen erikoisuuksia:
19-vuotias Marjo Matikainen suoritti ylioppilaskirjoitusten englannin ja ruotsin kuullun ymmärtämisen kisahotellissa. Hän hiihti lisäksi olympiapronssia viestissä.
Rauno Miettiseltä vietiin yhdistetyn mäkikisassa erinomainen 90-metrinen hyppy, kun tuomarineuvosto päätti laittaa mäkikierroksen uusiksi Miettisen leiskautuksen jälkeen. Kierroksessa olisi ollut jäljellä enää viisi hyppääjää. Uusitulla kierroksella Miettinen jäi 79,5 metriin. Hän sijoittui yhdistetyn lopputuloksissa neljänneksi.
Mitalitilasto: 1. DDR 9 9 6 2. N-liitto 6 10 9 3. USA 4 4 – 4. Suomi 4 3 6
1988 Calgary, Kanada
Maastohiihdossa eriytettiin ensi kerran perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Joukkuekilpailut otettiin mäkihypyn ja yhdistetyn ohjelmaan. Supersuurpujottelu tuli uutena olympiaohjelmaan, ja alkuvuosien alppiyhdistetty palasi jälleen mukaan. Kisojen kesto venytettiin ensimmäistä kertaa 16 päivään ja mitaleja jaettiin 46 lajissa. Vaihtelevat sääolot aiheuttivat lukuisia muutoksia kisojen ohjelmaan. Pikaluistelut kilpailtiin ensi kertaa hallissa, minkä johdosta maailmanennätyksiä syntyi peräti seitsemän.
Suomalaismenestyjät:
Calgaryn kuningas oli Matti Nykänen (kuvassa), joka voitti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Joukkuemäessä Nykäsen kavereina kultaa hyppäsivät Ari-Pekka Nikkola, Tuomo Ylipulli ja Jari Puikkonen. Perinteisiä naisten hiihtomatkoja hallitsi Marjo Matikainen, kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Matikainen varmisti vitosen kultansa tavaramerkikseen muodostuneella hurjalla loppuvedolla. Eroa hopealle jääneeseen Venäjän Tamara Tihonovaan kertyi 1,3 sekuntia.
Suomalaiskisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali. 2-1-voitto Neuvostoliiton punapaidoista päätöspelissä kirkasti värin vielä hopeaksi. Mitali oli Suomelle ensimmäinen miesten arvokisoissa.
Kisojen tähdet:
Tähtiä olivat Nykäsen lisäksi miesten pujottelun ja suurpujottelun voittanut Alberto Tomba ja naisten samat lajit voittanut Vreni Schneider. Hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip voitti kolme kultaa ja teki kaksi ME-aikaa. Ruotsin Tomas Gustafson voitti puolestaan miesten 5 000 ja 10 000 metrin pikaluistelut. Ampumahiihdossa DDR:n Frank-Peter Rötsch voitti sekä 10 km että 20 km. Katarina Witt voitti toisen taitoluistelukultansa.
Kisojen erikoisuuksia:
Norja jäi ensimmäistä kertaa ilman kultamitalia talviolympialaisissa.
Joukkuemäen kisa hypättiin 15 asteen lämmössä.
Mäkihyppääjä Eddie Edwards keräsi runsaasti huomiota olemalla umpisurkea lajissaan. Hän jäi molemmissa mäkikisoissa selvästi viimeiseksi.
Mitalitilasto: 1. N-liitto 11 9 9 2. DDR 9 10 6 3. Sveitsi 5 5 5 4. Suomi 4 1 2
1992 Albertville, Ranska
Talvikisoissa oli tapahtunut paljon muutoksia. Hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät nyt "Yhdistyneenä joukkueena", epävirallisemmin IVY:nä. Yhdistynyt Saksa nousi mitalitilaston kärkeen. Uusia lajeja olivat freestyle, short track -luistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä 4 vuodessa nollasta yhdeksään.
Suomalaismenestyjät:
Mäkihypyssä uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen. Ensimmäisenä hypätyssä normaalimäessä hän jäi vielä pronssille, mutta joukkuemäessä Suomen ankkurina hypännyt Nieminen kiri Itävallan 30 pisteen johdon kiinni ja johdatti Suomen voittoon (kuvassa). Joukkuemäessä Niemisen kavereina hypänneet Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen ja Risto Laakkonen olivat viimeiset vanhan tyylin olympiavoittajat. Courchevelin suurmäen kisassa Nieminen voitti kultaa hyppäämällä molempien kierrosten pisimmät siivut.
Kisojen kolmannen kullan Suomelle toi Marjut Lukkarinen räntäsateessa hiihdetyllä perinteisellä 5 km:n matkalla. Kulta tuli huikean loppusuoran jännitysnäytelmän jälkeen 0,9 sekunnin erolla Venäjän Ljubov Jegorovaan. Lukkarinen hiihti lisäksi hopeaa 15 km:llä, jolla edelle ehti Jegorova.
Kisojen tähdet:
Norjan Vegard Ulvang voitti kolme hiihtokultaa (10 km, 30 km ja viesti) ja samaan ylsi myös Björn Dählie (takaa-ajo, 50 km, viesti). Naisten hiihdossa Jegorova ylsi niin ikään kolmeen kultaan (takaa-ajo, 15 km ja viesti). Pernilla Wiberg laski kultaa Ruotsille naisten suurpujottelussa ja Alberto Tomba Italialle saman lajin miesten sarjassa. USA:n Bonnie Blair voitti naisten pikaluistelussa 500 ja 1000 metriä.
Kisojen erikoisuudet:
Suomen Tarja Mulari voitti näytöslajina olleen nopeuslaskun ME-tuloksella 219,245 km/h.
Toni Niemisestä tuli talviolympiahistorian nuorin miespuolinen kultamitalisti 16 vuoden, 8 kuukauden ja 14 päivän iässä, kun hän johdatti Suomen joukkuemäen voittoon.
Marjut Lukkarisen olympiavoittoon siivittäneet sukset voiteli Petri Rolig, jonka kanssa hiihtotähti pian kisojen jälkeen avioitui.
Mitalitilastoa: 1. Saksa 10 10 6 2. IVY 9 6 8 3. Norja 9 6 5 ... 8. Suomi 3 1 3
1994 Lillehammer, Norja
Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Kisarytmin muutoksella helpotettiin olympiaisäntien markkinointimahdollisuuksia ja jaettiin tv-yhtiöiden kisaoikeusinvestointeja useammalle vuodelle. Kisojen avajaisissa Suomen Enontekiöllä syntynyt Nils-Aslak Valkeapää esitti saamelaisia joikuja.
Kisojen tähdet:
Norjalaiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Björn Dählien (10 km, takaa-ajo) ja luistelija Johann Olav Kossin (1 500 m, 5 000 m ja 10 000 m) johdolla 10 kultaa. Saksan Jens Weissflog vei kultaa suurmäessä ja joukkuemäessä, jossa Japani menetti kullan Saksalle viimeisen hyppääjänsä Masahiko Haradan limboon. Normaalimäessä voittoa juhli isäntämaan Espen Bredesen, joka hyppäsi lisäksi suurmäessä hopeaa. Naisten hiihdossa kullat jakoivat Venäjän Ljubov Jegorova (5 km, takaa-ajo ja viesti) sekä Italian Manuela Di Centa (15 km, 30 km). Saksan Markus Wasmeier juhli suurpujottelun ja supersuurpujottelun kultaa.
Peter Forsberg ratkaisi Ruotsille sen ensimmäisen olympialaisen jääkiekkokullan iskemällä ratkaisevan rankkarimaaliin finaalissa Kanadan verkkoon.
Suomalaismenestyjät:
Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopeankin toi Mika Myllylä 50 kilometrin hiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin (5 km, 30 km). Pronssia toi myös miesten hiihtoviestijoukkue sekä Myllylä 30 kilometrillä. Curt Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi kisojen parasta jääkiekkoa mutta joutui tyytymään pronssiin, kun Kanada pudotti 5-3-voitolla Suomen loppuottelusta. Pronssipelissä Suomi kukisti Venäjän 4-0.
Kisojen erikoisuudet:
Mika Myllylän sauva katkesi kesken 10 kilometrin kisan. Tv-kuvista näkyi selvästi, kuinka norjalainen huoltomies ei suostunut antamaan Myllylälle varasauvaa, vaan suomalainen joutui lykkimään 700 metriä yhdellä sauvalla. Myllylä jäi kisassa kuudenneksi ja kärsi vielä takaa-ajokisassakin, koska perinteinen kymppi oli ollut paitsi oma kilpailunsa, niin myös takaa-ajon ensimmäinen osa.
Etelä-Korean Kim Yun-Mi ylsi talviolympialaisten historian nuorimmaksi kultamitalistiksi olemalla 13 vuoden 2 kuukauden ja 21 päivän ikäisenä mukana naisten kaukalopikaluisteluviestin kultajoukkueessa.
USA:n taitoluistelujoukkueessa oli kuohunut ennen kisoja, kun Tonya Hardingin pyynnöstä hänen entinen aviomiehensä oli pahoinpidellyt kovimman kilpasisaren Nancy Kerriganin USA:n mestaruuskisojen yhteydessä. Molemmat luistelivat olympialaisissa: Kerrigan sijoittui hopealle. Harding keskeytti ohjelmansa, koska luistimen nauha oli katkennut lämmittelyssä ja varanauha oli liian lyhyt. Hän sai uusia ohjelmansa ja sijoittui kahdeksanneksi.
Mitalitilasto: 1. Venäjä 11 8 4 2. Norja 10 11 5 3. Saksa 9 7 8 ... 16. Suomi – 1 5
1998 Nagano
Naganossa olympiaohjelmaan lisättiin lumilautailu, curling ja naisten jääkiekko. Miesten jääkiekossa olivat ensi kertaa mukana NHL-tähdet.
Suomalaismenestyjät:
Suomi menestyi Naganossa laveammalla rintamalla kuin koskaan ennen. Mika Myllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Hän päihitti toiseksi sijoittuneen Norjan Erling Jevnen puolellatoista minuutilla.
Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Huikeassa jännitysnäytelmässä Soininen oli avauskierroksen jälkeen toisena. Toisella kierroksella japanilaisjärjestäjät määräsivät tuuleen vedoten kahden minuutin tauon juuri ennen Soinisen vuoroa. Suomalainen pystyi kuitenkin kokoamaan itsensä 89-metriseen hyppyyn, jolla irtosi johtopaikka. Viimeisenä tornissa ollut Masahiko Harada ei kestänyt kotiyleisön paineita, vaan jäi 84,5 metriin pudoten viidenneksi.
Serkukset Janne Lahtela ja Sami Mustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. Miesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin. Venäjä pudotti Suomen finaalista voittamalla välierän 7-4. Pavel Bure iski ottelussa viisi maalia. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Kanadan mitaliottelussa 3-2. Ensimmäisessä naisten olympiaturnauksessa tuli Suomeen odotetusti myös pronssimitali.
Kisojen tähdet:
Norjan Björn Dählie voitti kolme hiihtokultaa (10 km, 50 km, viesti) ja yhden hopean (takaa-ajo). Hän nousi näin talviolympialaisten kaikkien aikojen mitalitaulukon kärkeen uransa kahdellatoista mitalillaan (8 kultaa, 4 hopeaa). Itävallan Hermann Maier laski super-G:ssä ja suurpujottelussa kultaa. Saksan Katja Seizinger voitti naisten alppiyhdistetyn ja syöksylaskun.
Tshekin jääkiekkojoukkueen maalivahti Dominik Hasek pysäytti välierässä Kanadan torjumalla rangaistuslaukauskilpailun kaikki vedot ja piti Venäjän maalittomana Tshekin 1-0-voittoon päättyneessä loppuottelussa.
Kisojen erikoisuuksia:
Lumilautailussa kultaa voittanut Kanadan Ross Rebagliati jäi kiinni dopingtestissä kilpailun jälkeen. Hänen elimistöstään löytyi viitteitä marihuanan käytöstä, joten alun perin hänen suorituksensa hylättiin. Rebagliatin vastalause kuitenkin hyväksyttiin, ja näin hän sai pitää voittamansa kultamitalin.
Mitalitilasto: 1. Saksa 12 9 8 2. Norja 10 10 5 3. Venäjä 9 6 3 ... 11. Suomi 2 4 6
2002 Salt Lake City, Yhdysvallat
Salt Lake City sai olympialaisensa arveluttavasti: olympialaisten hakukomitea käytti runsaasti rahaa olympiakomitean jäsenten voiteluun, jotta kisat saatiin Utahiin. Kyseessä oli olympialiikkeen historian suurin skandaali, minkä seurauksena kymmenen KOK:n jäsentä erosi tai erotettiin lahjusten ottamisen takia.
Suomalaismenestyjät:
Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa (normaalikilpailu, sprinttikilpailu, joukkuekilpailu) voittanut Samppa Lajunen. Jaakko Tallus varmisti kaksoisvoiton normaalikilpailussa. Joukkuekisassa mukana olivat Lajusen ja Talluksen lisäksi Jari Mantila ja Hannu Manninen. Neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta. Mäkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. Maastohiihtäjät jäivät mitaleitta, samoin sekä mies- että naisleijonat. Alppihiihto tuotti Deer Valleyssä Suomelle kautta aikain parhaan olympiasijoituksen, kun Henna Raita pujotteli kahdeksanneksi.
Kisojen tähdet:
Norjan Ole Einar Björndalen teki historiaa voittamalla neljä kultaa ampumahiihdossa: normaalimatkalla, pikamatkalla, takaa-ajossa ja viestissä. Ennen ampumahiihdon alkua norjalainen ehti hiihtää kuudenneksi miesten 30 km:n vapaan tyylin kilpailussa.
Naisten alppihiihdossa Kroatian Janica Kostelic voitti yhdistetyn, pujottelun ja suurpujottelun ja oli toinen supersuurpujottelussa. Hänen mitalinsa olivat Kroatian historian ensimmäiset olympialaisista. Miesten alppihiihdossa itävaltalainen Stephan Eberharter keräsi kolme mitalia voittamalla suurpujottelun ja sijoittumalla supersuurpujottelussa toiseksi ja syöksylaskussa kolmanneksi. Lajin sankariksi nousi myös Norjan Kjetil Andre Aamodt, joka voitti supersuurpujottelun ja alppiyhdistetyn. Aamodt on alppihiihdon kaikkien aikojen rohmu olympialaisissa seitsemällä mitalillaan. Mäkihypyssä Sveitsin Simon Ammann voitti normaalimäen (K-90) ja suurmäen (K-120) kilpailut.
Kearnsin maailman nopeimmaksi todistetussa pikaluisteluhallissa luisteltiin kahdeksan maailmanennätystä. Kisojen sankari oli Hollanin Jochem Uytdehaage, joka voitti 5 000 ja 10 000 metriä ME-ajoilla ja oli 1 500 metrillä toinen rikottuaan 1,5 km:lla ME:n joka tosin parani vielä kisan vanhetessa. Naisten pikaluistelun menestyjäksi nousi Saksan Claudia Pechstein, joka voitti naisten 5000 metriä jo kolmatta kertaa peräkkäinen. Hän oli ykkönen myös 3 000 metrillä.
Kanada voitti jääkiekkoturnauksen. Loppuottelussa kaatui Yhdysvallat maalein 5-2. Kanada voitti näin olympiakultaa 50 vuoden tauon jälkeen.
Kisojen erikoisuuksia:
Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann Mühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. Oikeuskäsittelyiden vuoksi tuloslistoja muuteltiin vielä vuosia jälkikäteen.
Pariluistelukilpailussa kanadalaispari Jamie Sale - David Pelletier jäi alun perin hopealle, vaikka monien mielestä heidän vapaaohjelmansa oli selvästi parempi kuin kultaa voittaneen venäläisparin Jelena Berezhnajan ja Anton Siharulidzen esitys. Kanadalaiset nostettiin lopulta jakamaan kulta venäläisten kanssa, koska kisan tuomaroinnissa ilmeni väärinkäytöksiä. Taitoluistelun pisteytyskäytäntöä muutettiin kohun seurauksena.
Mitalitilasto: 1. Norja 13 5 7 2. Saksa 12 16 8 3. USA 10 13 11 ... 8. Suomi 4 2 1
Lähteet:
www.torinokisasivut.fi
Antti O. Arponen: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan
David Wallechinsky: The Complete Book of the Winter Olympics
(MTV3)