Taloyhtiöiden laajakaistoista selvitys

Saavutettavat edut riippuvat taloyhtiön koosta. Viestintäverkkojen käyttäjille pitäisi kuitenkin tarjota myös käyttötukea, selvityksessä muistutetaan. Edullisen käyttötuen puuttuminen voi olla joillekin asukkaille suurin este viestintäverkkojen käytölle ja syy vastustaa niihin kohdistuvia yhteisiä investointeja.

Kotitalouksien laajakaistaisten Internet-liittymien lukumäärä on ksvanut voimakkaasti. Teleyritykset tarjoavat useita erilaisia yhteyksiä, kaapeli-TV -yhtiöt tarjoavat kaapelimodeemiyhteyksiä ja muutamat sähköyhtiöt aloittivat datasähköliittymien tarjonnan viime vuonna.

Taloyhtiöillä on valittavanaan kolme perusvaihtoehtoa:

1. Lähiverkkoliittymä, joka on avoimen mallin mukainen eli palveluyrityksestä riippumaton asuinkiinteistön viestintäverkko, joka laitteineen ja palvelimineen on taloyhtiön omistama, hallinnoima ja ylläpitämä. Taloyhtiö kilpailuttaa ja hankkii erikseen verkon komponentit ja palvelut.

2. Avoimen mallin mukainen perusliittymä, jossa kaikki aktiivilaitteet kytkintä tai reititintä lukuun ottamatta on vuokrattu sekä ylläpito- huolto- ja hallintatoiminnot on hankittu sopimuksen perusteella ulkopuoliselta yrittäjältä. Kiinteistön liittymän kautta saatavat palvelut tulevat myös ulkopuoliselta palvelimelta. Taloyhtiö kilpailuttaa ja vuokraa erikseen verkon komponentit ja hankkii tarvittavat palvelut.

Perusliittymä ei automaattisesti sisällä palveluyrityssidonnaisia palveluja kuten kuten sähköpostia, uutisryhmiä, keskusteluryhmiä tai tilaa www-sivuille.

3. Palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymään pohjautuva verkkoratkaisu. Tässä mallissa Internet-palveluyritys tuo talojakamoon datakytkimen, joka liittyy verkkoyrityksen omaan alueelliseen verkkoon ja sitä kautta Internetiin sekä taloyhtiön talojakamon ristikytkennän kautta huoneistojen verkkoihin. Huoneistot tekevät sopimuksen palveluyrityksen kanssa ja liittyvät datakytkimen kautta suoraan palveluyrityksen verkkoon. Näin toteutettuun kiinteistön tietoverkkoon ei voida liittää lähiverkkoresursseja.

Kiinteistöliittymä ei vaadi taloyhtiöltä investointeja taloverkkoon tai laitteisiin, jos kiinteistön nykyistä kaapelointia on mahdollista hyödyntää. Palveluyrityksen valinta voidaan tehdä ristikytkennässä, jos useat palveluyritykset tuovat omat datakytkimensä talojakamoon.

Alkuun kartoituksista

Kiinteistöliitto suosittaa, että taloyhtiöissä ensin selvitettäisiin asukkaiden toiveet ja tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Suositeltavinta on useimmissa tapauksissa teettää ensin kuntokartoitus yhtiön nykyisen verkon soveltuvuudesta uuteen tekniikkaan ja vasta tämän jälkeen pohtia erilaisia toteutusvaihtoehtoja kustannusarvioineen.

Kaapelitelevisiota ja muita antennijärjestelmiä koskeva päätöksenteko helpottui vuoden 2001 asunto-osakeyhtiölain muutoksen yhteydessä. Uudistuksen jälkeen tarvittava tekniikka on voitu lähtökohtaisesti hankkia yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä ja tekniikasta aiheutuvat kulut periä yhtiövastikkeella.

Mikäli laajakaistatoteutus vaatii kiinteistön televerkon uusimista ja se on kustannuksiltaan suurempi hanke, päätöksentekoon tarvitaan aina yhtiökokouksen yksinkertaisen enemmistön päätös. Hallitus voi sen sijaan päättää asiasta, mikäli toimenpiteestä ei aiheudu yhtiölle merkittäviä kustannuksia eivätkä toimenpiteet sido taloyhtiötä yhteen verkkoyritykseen.

(MTV3)

Asuinkiinteistöjen laajakaistaiset viestintäverkot -raportti kokonaisuudessaan täältä: http://www.taloyhtio.net/