Taas pissahätä? Mitäpä, jos lukisit tämän ensin...

Jos juokset vessassa tiuhaan tahtiin ja usein myös öisin, saatat olla yksi 350 000 suomalaisesta, jotka kärsivät yliaktiivisesta rakosta. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos et pysty pidättelemään vessahätää yli kahta tuntia, vaikka joisitkin normaalin verran.

– Terveen aikuisen ei kuuluisi käydä vessassa alle kahden tunnin välein eikä koskaan pissalla ”varmuudeksi”. Myös yöllisiä vessakäyntejä pitäisi välttää. Kun virtsarakon totuttaa tiheään tyhjennysväliin, se pienenee ja ongelma pahenee, toteaa urogynekologi Eija Laurikainen.

Kouluta rakkoa

Lääkärin puheille kannattaakin hakeutua heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua eli kun kärsii tihentyneestä virtsaamistarpeesta, virtsapakosta, useista yöllisistä pissakäynneistä ja pakkovirtsankarkailusta. Esimerkiksi naisilla vaiva yleistyy erityisesti vaihdevuosien alkaessa.

– Rakon ”kouluttaminen” vessakäyntien välejä pidentämällä sekä lantionpohjalihasten jumppaaminen ovat ensimmäiset asiat, joita lääkäri pyytää potilaan tekemään. Rakon tilavuuden kasvattamiseksi vessakäyntien välejä tarkkaillaan kellosta: vessassa voi käydä 3-4 tunnin välein, ja yöllisiä vessakäyntejä pitäisi välttää tai minimoida ne yhteen, Laurikainen sanoo.

– Näillä konsteilla rakko suurenee hiljalleen, mistä onkin suuri apu niille, jotka kärsivät vähäisestä virtsankarkailusta tai tihentyneestä virtsaamistarpeesta.

Monenlaista hoitoa on saatavilla

Kun rakon koulutus ei lievitä yliaktiivisen rakon oireita riittävästi, vaihdevuosi-ikäisillä naisilla aloitetaan paikallinen estrogeenihoito. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla naissukuhormonin määrä on vähentynyt, joten paikallisestrogeeni lievittää rakon ärsytysoireita, kirvelyä virtsatessa ja sillä on edullinen vaikutus virtsapakkoon.

Lisäksi on saatavilla varsinaisia yliaktiivisen rakon rauhoittamiseen tarkoitettuja lääkkeitä. Rakkoa voidaan rauhoittaa myös fysioterapiassa annettavalla vaimealla sähköstimulaatiohoidolla.

– Lääkkeissä on usein haittavaikutuksia, jotka on käytävä jokaisen potilaan kanssa läpi. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen ja ummetus. Harvinaisempia oireita ovat kognitiiviset häiriöt eli esimerkiksi havainto- ja käsityskyvyn heikkeneminen tai huimaus, jotka koskevat pääosin iäkkäämpiä ihmisiä, Laurikainen kertoo.

– Lääkehoito helpottaa potilaan elämää. Kun se yhdistetään muuhun hoitoon, päästään parempiin tuloksiin, Laurikainen sanoo.

Älä pelkää lääkäriä

Kolmasosa yliaktiivisesta rakosta kärsivistä hakeutuu lääkäriin, mutta loput totuttelevat elämään ongelman kanssa: esimerkiksi paikallistamalla yleiset vessat, istumalla ulko-oven tai vessan vieressä kaikissa tilanteissa, välttämällä pitkiä bussimatkoja ja muita menoja, käyttämällä mustia vaatteita tai kantamalla vaihtovaatteita mukana. Kiusallisesta vaivasta kärsivä masentuu, kiukustuu ja ahdistuu vähitellen, ja samoja oireita on usein todettu myös hänen lähipiirillään.

Urogynekologi Eija Laurikainen rohkaiseekin vaivasta kärsiviä ottamaan ongelman puheeksi lääkärin kanssa.

– Monelle asian esille ottaminen tuntuu hankalalta. Siihen hyvä apu voi esimerkiksi olla se, että kirjoittaa kotona lapulle ne asiat, jotka vastaanotolla täytyy muistaa ottaa puheeksi. Siten kaikkiin asioihin saa vastauksen, Laurikainen vinkkaa.

Laurikainen kehottaa myös perusterveydenhuollon kollegoitaan ottamaan virtsaamisasiat potilaan kanssa aina esille.

– Niistä pitää aina kysyä potilaalta, myös siinäkin tapauksessa, että hän olisi tullut ihan jonkun muun vaivan vuoksi vastaanotolle.

(MTV3)