Syytteet tv-kuvaajan estelystä hylättiin

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kahden työvoimatoimiston työntekijän syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta. Työvoimatoimiston koulutusneuvojaa syytettiin myös lievästä pahoinpitelystä. Nelosen uutiset ilmoitti valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.

Syyttäjä Otto Jämsenin mukaan työvoimatoimiston kaksi työntekijää esti perustuslaissa turvatun sananvapauden toteutumisen, kun virkamiehet estivät Nelosen uutisten tv-kuvaajaa kuvaamasta julkisella paikalla huhtikuussa 2006. Kuvaaja oli seuraamassa mielenosoitusta Helsingin kampin työvoimatoimiston aulassa.

Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että tapahtumien kulku oli jäänyt ristiriitaiseksi. Kaikki asianosaiset olivat kertoneet tapahtumista eri tavoin. Siinä ei kuitenkaan ollut epäselvyyttä, etteikö Nelosen kuvaajalla ollut oikeutta kuvata tapahtumia julkisella paikalla.

Virastomestaria syytettiin siitä, että hän oli kysynyt kuvaajalta kuvauslupaa. Käräjäoikeuden mukaan tästä ei saatu kertomusten erilaisuuden takia varmuutta, mutta toisaalta sanamuodolla ei ollut merkitystä.

Oikeuden mukaan virastomestari ei estänyt kuvaamista, koska kuvaaja sai jatkaa työtään siihen saakka kunnes toimiston johtaja esitti poistumiskäskyn.

"Kuvaaja vai mielenosoittaja?"

Toinen työntekijöistä oli syytteessä siitä, että tämä oli rikkonut virkavelvollisuuksiaan estämällä kuvaajaa kuvaamasta ja samalla aiheuttanut kuvaajalle lievän vamman silmän ympäristöön.

Käräjäoikeus katsoi selväksi, että koulutusneuvoja oli fyysisiä voimakeinoja käyttäen poistanut kuvaajan työvoimatoimiston tiloista. Kysymys oli siitä oliko koulutusneuvojalla oikeus tähän.

Käräjäoikeuden mukaan yleinen pääsääntö on se, että lehdistön edustajien tulisi toimia ulkopuolisina tahoina, eikä vaikuttaa tapahtumiin, joista ovat viestejä välittämässä. Oikeus katsoi, että Nelosen kuvaaja oli poikennut näistä toimintatavoista.

- Asiassa on riidatonta, että ns. hyvään lehtimiestapaan on kuulunut virastoissa sisällä tapahtuvista kuvauksista ilmoittaminen ja mahdollisesti sopiminen, vaikka siihen ei velvoitetta olisikaan, oikeus lausui.

Oikeuden mukaan kyse oli mielenosoituksesta, josta ei ollut ilmoitettu etukäteen poliisille ja Nelosen kuvaaja oli tullut työvoimatoimistoon samaan aikaan mielenosoittajien kanssa. Kuvaaja ei ollut myöskään pidättäytynyt kuvaamaan taustalla, vaan on aktiivisesti hakenut lähietäisyydeltä kuvaa työvoimatoimiston johtajan ja mielenosoittajien välisestä konfliktista.

Oikeus päätteli, että kuvaajan menettely vaikutti mielenosoituksen kulkuun.

"Suuri kamera ei riitä tunnistamiseen"

Oikeus katsoi myös, että koulutusneuvojalla ei ollut mahdollisuutta tunnistaa Nelosen kuvaajaa median edustajaksi. Koulutusneuvojalla oli mahdollisuus huomata vain suuri kamera kuvaajan olalla. Paikalla oli myös mielenosoittajien omia kuvaajia pienempien kameroidensa kanssa.

Oikeus totesi edelleen, että koulutusneuvojalla oli oikeus osallistua mielenosoittajien poistamiseen ja koulutusneuvojan näkökulmasta hän saattoi samaistaa Nelosen kuvaajan mielenosoittajiin.

Näissä olosuhteissa koulutusneuvoja ei käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeus hylkäsi myös syytteen lievästä pahoinpitelystä. Syytteen mukaan koulutusneuvoja oli käynyt kuvaajaan käsiksi hartioista takaapäin ja sysännyt kuvaajan kohti ulko-ovea. Karäjäoikeuden mukaan koulutusneuvoja ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta kuin koputtanut kuvaajaa olkapäähän ja työntänyt kuvaajaa hallitusti kohti ulko-ovea. Nämä eivät täyttäneet pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistöä.

Käräjäoikeuden mukaan työntekijällä oli myös oikeus laittaa kätensä kameran linssin eteen ja estää itseensä kohdistuva kuvaaminen. Kuvaajan silmän ympäristö oli tullut pieni vamma tämän toiminnan seurauksena, mutta siinäkään kyse ei ollut pahoinpitelystä. Oikeuden mukaan kyse oli ennalta-arvaamattomasta seuraamuksesta, eikä pahoinpitelyrikoksen tahallisuusvaatimus täyty.

Jutun ratkaisin käräjätuomari Tero Kujala.

Nelonen valittaa hoviin

Nelonen ei tyydy käräjäoikeuden päätökseen. Kuvaaja valittaa päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.

- Myönteistä päätöksessä on se, että oikeus totesi riidattomasti ettei kuvaukseen ei tarvita lupaa, toimittajien esimies Jaakko Lähteenmaa Nelosen uutisista sanoo.

- Sen sijaan aika erikoista on, että oikeus katsoi hyvän lehtimiestavan vaativan ennakkoon ilmoittamista. Se nimenomaan olisi tehnyt meistä tässä osallisen, jos olisimme yllättävästä mielenosoituksesta soitelleet etukäteen työvoimatoimistoon.

Lähteenmaa huomauttaa myös, että kaikissa Nelosen uutisten kameroissa on hyvin erottuva Nelosen logo.