Syvärin luostaria valokuvina Joensuussa

Moskovassa 1967 syntynyt Bobyrev kävi Syvärin luostarissa ensimmäisen kerran viime vuosikymmenellä ja on sen jälkeen palannut sinne yhä uudelleen kameransa kanssa. Bobyrev tuli Suomeen paluumuuttajana 1992 ja asuu nyt Joensuussa.

Värikkäät vaiheet kokenut Syvärin luostari sai alkunsa yli 500 vuotta sitten Valamon luostarin munkki Aleksanterin rakentamasta erakkomajasta. Asutus virallistettiin luostariksi vuonna 1506. Luostarin ensimmäinen igumeeni Aleksanteri Syväriläinen oli merkittävä hengellinen auktoriteetti. 1500- ja 1600-luvuilla luostari kuului Venäjän suurten luostareiden joukkoon. Pyhälle Kolminaisuudelle ja Kristuksen Kirkastukselle omistetusta luostarista tuli nopeasti myös Aunuksen seudun sivistyksen keskus, joka hoiti lisäksi puolustustehtäviä.

Luostarista mielisairaalaksi

Liettualais-puolalaiset joukot tuhosivat luostarin ja surmasivat sen munkit 1600-luvun alkupuolella. Jälleenrakentaminen kesti koko vuosisadan. 1700-luvun puolivälin jälkeen luostari alkoi köyhtyä, ja sen talous romahti vuosisadan loppuun mennessä. Venäjän vallankumouksen jälkeen Syvärin luostari lakkautettiin ja sen tiloihin perustettiin mielisairaala, joka toimii edelleen. Asiantuntijat pelastivat luostarin taidekokoelman arvokkaimmat esineet Pietariin, jossa ne ovat edelleen.

Luostarin rakennusten kokonaisuus on säilynyt suuremmitta vaurioitta. Yleisnäkymää hallitsevat valkomuuriset Jumalanäidin suojeluksen ja Pyhän Kolminaisuuden kirkot, joiden ympärillä munkkien keljat ja talousrakennukset sijaitsevat.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko palautettiin kirkon käyttöön keväällä 1991. Kirkossa pidetään jumalanpalveluksia päivittäin. Sen vuonna 1709 maalatut freskot on restauroitu, ja myös luostarin muita rakennuksia on ryhdytty korjaamaan. Munkit soittavat kirkonkelloja, jotka on tehty kaasupulloista. Kirkossa on jäljellä ainoastaan yksi kello, joka soi vaimeasti luodinreikien vuoksi.
(STT)