Sytostaatit eli solunsalpaajat ovat tehokas lääke vaikeaan lastenreumaan, havaittiin Tampereen yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa.
Sytostaattihoito estää invalidisoitumista ja vähentää kuolleisuutta. Solunsalpaajilla on myös sivuvaikutuksia, joiden vuoksi osa potilaista joutuu keskeyttämään hoidon. Hyödyt ovat kuitenkin selvästi haittoja suuremmat. Sytostaatit hillitsevät solujen jakautumista ja kasvua. Niitä käytetään mm. syöpälääkkeinä. Reumaan käytetään samoja solunsalpaajia kuin syöpäänkin. Reumapotilaille sytostaatteja annetaan kuitenkin hyvin pieniä määriä.
Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa työskentelevän erikoislääkäri Anneli Savolaisen väitöskirja on ensimmäinen laaja seurantatutkimus sytostaattihoidon vaikutuksista. Savolainen on reumasairauksien sytostaattihoidon kehittäjiä Suomessa. Hän aloitti hoidot viime vuosikymmenen alussa.
Savolaisen tutkimuksessa oli mukana runsaat 200 potilasta, joita oli aiemmin hoidettu tavanomaisilla reumalääkkeillä kuten tulehduskipulääkkeillä, kortisonilla ja kultavalmisteilla. Hoidot olivat kuitenkin osoittautuneet tuloksettomiksi. 1980-luvulla potilaita ryhdyttiin hoitamaan kahdella solunsalpaajalla. Ne olivat atsatiopriini ja klorambusiili. Tuolloin ei vielä ollut käytössä metotreksaattia, joka nykyisin on yleisimmin reuman hoidossa käytetty solunsalpaaja. Potilaita seurattiin tutkimuksessa pisimmillään lähes 12 vuotta.
Lastenreumaan sairastuu Suomessa vuosittain noin 150 lasta. Noin 60 prosenttia potilaista parantuu sairaudesta, mutta noin kymmenellä prosentilla sairaus osoittautuu vaikeasti hoidettavaksi, pahasti invalidisoivaksi tai jopa hengenvaaralliseksi. Savolainen havaitsi, että tutkimusaineistossa oli keskimääräistä enemmän potilaita, joilla esiintyi perinnölliseen lastenreumaan liittyvä HLA B27 -antigeeni. Tämä perintötekijä näyttää olevan huonon ennusteen merkki, mikä tulisi ottaa huomioon hoidon suunnittelussa.
Lääketieteen lisensiaatti Anneli Savolaisen väitöskirja Vaikean lastenreuman sytostaattihoito tarkastettaan tänään Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Tore Kvien Oslon yliopistosta.
(STT)