Suurteos kapellimestareista sai Tieto-Finlandian

Kuudesta ehdokkaasta valinnan tehneen valtiotieteiden tohtori Sinikka Salon mukaan Sirénin suurtyö osoittaa, että tietokirja ei tule kuolemaan.

- Minähän tein tätä kirjaa jo silloin, kun en tiennyt, että tein sitä. Ensimmäiset haastattelut ovat jostain 90-luvun alusta. Arkistotyö on tietysti myös ollut aikamoinen, kertoo Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Vesa Sirén.

Hän on tehnyt kirjaa varten satoja haastatteluja ja tutkinut tuhansia arkistolähteitä.

Salo: Ehdokkaat sytyttäviä teoksia

Salo kehaisi palkintopuheessaan Tieto-Finlandian esiraadin paristasadasta teoksesta karsimaa ehdokasjoukkoa, joka hänen mukaansa koostuu upeista ja sytyttävistä teoksista. Diktaattorina toimiminen oli Salolle kuitenkin yhtä vaikeaa kuin edeltäjilleen, koska Tieto-Finlandiaan ehdokkaaksi pääsevät teokset eivät tyypilliseen tapaan olleet millään yleiskriteereillä yhteisverrannollisia.

Salo sanoikin seuranneensa vain vaistoaan ja tietokirjallisuudelle asettamiaan omia tavoitteitaan ja kriteereitään kuten sitä, että tietokirjan on oltava myös jännittävä lukuelämys ja sen on innostettava lukija tutustumaan aiheeseen enemmän.

Musiikinharrastajalle räätälöity

Vesa Sirénin Suomalaiset kapellimestarit -teoksen Salo sanoi valinneensa muun muassa siksi, että aihe oli kuin häntä varten tehty. -Klassinen musiikki koskettaa sieluani. Jaan Nietzschen käsityksen, että ilman musiikkia elämä olisi erehdystä. Nautin klassisesta musiikista, kertoi Salo, joka on useamman vuoden ollut erilaisissa luottamustehtävissä Sibelius-Akatemiassakin.

Salo sanoi ekonomistina pohtineensa kukoistavan musiikkielämän nykyistä merkitystä Suomen identiteetille myös taloudelliselta näkökannalta. Hän muistutti, että jälkiteollisissa yhteiskunnissa taloudellinen kasvu ja hyvinvointi perustuvat yhä enemmän aineettomien hyödykkeiden tuottamiseen. Salon mukaan silloin myös loistokkaan laadun kautta erottautumisen merkitys korostuu.

Puikon heilutus on johtamista paljaimmillaan

Samoin kirja antaa Salon mukaan eväitä johtamisen arviointiin myös yleisemmällä tasolla. -Suomalainen johtamiskulttuuri ei yleensä saa kovin mairittelevia arvosanoja, mutta suomalaisten orkesterien johtajina toimineet menestyksekkäät kapellimestarit ovat ilmeisesti olleet hyviä johtajia, erilaisia persoonallisuuksia, mutta karismaattisia.

- Onko niin, että hyvä kapellimestari ei kerta kaikkiaan voi syyllistyä suomalaisen johtajan perisynteihin - keskustelemattomuuteen, muita kuuntelemattomuuteen - koska tämä heijastuu heti tuloksessa: soittajat luovina taiteilijoina eivät pane sieluaan soittoon, eivät anna parastaan eikä musiikillista harmoniaa synny. Tämän vuoksi hyvässä kapellimestaritoimessa korostuu vuorovaikutus soittajien kanssa, Salo korosti.

Kapellimestarin arki on kurinalaista

Salon mukaan Sirénin kirja antaa hienon kehityskaaren suomalaisesta musiikkielämästä yli sadan vuoden ajalta. -Teoksesta tulee havainnollisesti esiin myös taiteen tekemisen kovuus ja arki, hyvien tulosten edellyttämä kurinalaisuus. Kaikesta välittyy läpikäyvänä rakkaus musiikkiin, Salo kiitteli puheessaan.

Muut ehdokkaat olivat useiden tekijöiden kirja Itämeren tulevaisuus, Harry Halénin Mannerheimin matkapäiväkirjoista koostama teos, Sirpa KähkösenVihan ja rakkauden liekit, Tatu LehtovaaranSuomalaiset kalaherkut ja Anssi RuusuvuorenPuukon historia.

Sirén on ollut ehdolla Tieto-Finlandiaan jo kerran aikaisemmin vuonna 2001 teoksellaan Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Silloin palkinnon voitti Heikki ja Marjatta PaunosenStadin slangin suursanakirja.