Suomessa kriketistä tiedetään suunnilleen yhtä paljon kuin Intiassa sen sukulaislajista pesäpallosta - eli vähän, jos lainkaan. Maailman toiseksi suosituimman palloilulajin ilosanomaa on julistettu Suomessa silti jo lähes 35 vuotta, jonka aikana Helsingin Kaisaniemen kentän ohikulkijat ovat saaneet ihmetellä valkopukuisten miesten touhuilua melantapaisen mailan ja maasta sojottavien puukeppien kanssa.
- Ihmiset kulkevat kentän poikki kesken peliäkin. Se ei haittaa, sillä olemme tottuneet siihen, Helsinki Cricket Clubin (HCC) puheenjohtaja ja Suomen krikettiliiton varapuheenjohtaja Sanjeev Kad, 41, naurahtaa.
Osa ohikulkijoista on Kadin mukaan pysähtynyt seuraamaan ottelua, mutta jatkanut pian matkaa oltuaan ymmällään lajin säännöistä. Pidempään viihtyneet ovat saaneet jopa osansa lajin perinteisiin kuuluvista taukoantimista.
Allekirjoittanut palkittiin heti luumulla seuratessani 22. heinäkuuta FinPak B:n ja HCC:n SM-sarjaottelua Kaisaniemessä. Kuiva kesä oli suosinut lajin pelaamista, mutta tällä kertaa taivas tarjosi vettä, mikä keskeytti pelaamisen kahdesti ja viivästytti pelin päätöstä tunneilla.
Kärsivällisyyttä lajin ihmisiltä ei puutu, sillä SM-sarjaottelut kestävät ilman keskeytyksiäkin jopa kuusi, seitsemän tuntia. Sade pakotti tuomari Yasir Qadirin lyhentämään tällä kertaa ottelun joukkuekohtaisia syöttövuoroja 45:stä 30:een.
- Tässä muodossa laji ei sovellu kiireisille ihmisille, Intian Delhistä Suomeen vuonna 1989 tullut ja 12 vuotta yrittäjänä toiminut Kad myöntää.
Krikettitranssissa viisi päivää
Vielä enemmän kärsivällisyyttä löytyy lajin mahtimaissa, kuten Intiassa, Britanniassa, Pakistanissa ja Australiassa. Huipputasolla pelattavia viisi päivää kestäviä otteluita saapuu stadionille päivittäin katsomaan parhaimmillaan reilut 100 000 ihmistä. Television välityksellä lajin MM-turnausta katsovat jalkapallon tavoin miljardit ihmiset.
- Etenkin Intiassa laji on kuin uskonto, suomalaisen krikettitoiminnan "grand old man", vuonna 1972 perustetun HCC:n alkuperäisjäseniin kuuluva jamaikalaislähtöinen Ira Ebanks selventää.
Jatkuvasti murroksessa oleva, herrasmieslajiksi kutsuttu kriketti on muiden lajien tavoin taipumassa maailman viihteellistymisen edessä. Pelistä suunnitellaan käytettäväksi aina vain lyhyempiä versioita, joista 2x20 syöttövuoron muotoa pelataan Suomessakin SM-sarjan ohessa viiden eri joukkueen voimin. Samalla pidempikestoisista ottelumuodoista ollaan luopumassa.
- Lyhyempi versio on järkevämpi tapa opettaa lajia uusille ihmisille, myös tuomarina toimiva Kad näkee.
Pelin henkeä kunnioittaen
Lajin mahtimaissa parhaat pelaajat ovat jalkapalloilija David Beckhamiin verrattavissa olevia supertähtiä. Kadin ja Ebanksin tämän hetken parhaimmaksi pelaajaksi toteama Intian Sachin Tendulkar on säästynyt silti paparazzien hyökkäyksiltä yksityiselämäänsä kohtaan.
- Intiassa media kunnioittaa urheilijoita ja heidän elämäänsä, Kad toteaa.
Suuressa lajissa pyörivät suuret rahasummat, ja se on tuonut krikettiinkin "voitto hinnalla millä hyvänsä" -periaatteen.
- Ennen tuomitsemiani otteluita muistutan joukkueiden kapteeneille lajin säännöistä. Niiden noudattamisen lisäksi vaadin pelaajilta myös pelin hengen mukaista pelaamista, Kad sanoo.
Häntä on helppo uskoa, sillä hän tuomaroi puolueettomasti myös oman joukkueensa pelejä.
Maajoukkue leireilee Kuortaneella
Kriketin asema on Suomessa vuosi vuodelta vankistunut, vaikka uskonnosta ei lajin suurmaiden, muun muassa Intian ja Pakistanin tapaan vielä olekaan kyse. Krikettiliitolla on yhteistyösopimus Kuortaneen urheiluopiston kanssa vuoteen 2008 asti.
- Järjestämme Kuortaneella leirejä maajoukkueelle ja harrastajille ja pelaamme lisäksi halliturnauksia. Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus on ollut erityisen innostunut lajistamme, sillä krikettipallon syöttämisen heittoradassa on paljon yhteistä keihäänheiton kanssa, Kad kertoo.
- Olemme järjestäneet lajista kursseja liikunnanopettajille, jonka jälkeen krikettiä on alettu pelata useissa kouluissa, Kad jatkaa.
Nuoria lajiin tarvitaan lisää, sillä harrastajia on Suomessa yhteensä 600-700, joista 200 liiton alaisia pelaajia. SM-sarjapelaajien joukosta löytyy peräti 18 eri kansalaisuutta. Suomalaisiakin on mukana, mutta suurin osa lajiin taitureista on Aasian eteläisistä maista Suomeen opiskelemaan tulleita nuoria. Joukkueet tulevat Helsingin lisäksi maamme suurimmista kaupungeista, Tampereelta, Turusta, Espoosta ja Vantaalta.
Miesten maajoukkue on sekoitus syntyperäisiä suomalaisia sekä kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia pelaajia. Lisäksi joukkueeseen saa kuulua kaksi ulkomaiden kansalaista, jotka toimivat joukkueen ohjaajina.
Suomi pelaa elokuun lopulla Belgian Antwerpenissä Euroopan alueen 4. divisioonan turnauksessa yhdessä Sveitsin, Kyproksen ja Luxemburgin kanssa.
- Putosimme viime vuonna omaa tyhmyyttämme ja olemme nyt ennakkosuosikkeja nousemaan takaisin 3. divisioonaan. Lupaavien nuorten pelaajiemme ansiosta uskon, että voimme päästä lähelle 1. divisioonan tasoa viiden vuoden sisällä, Kad pohtii.
Ykkösdivisioonasta joukkueet karsivat maailmanliigaan, jossa lajin "isot pojat" pelaavat maailmanmestaruudesta seuraavaksi Länsi-Intiassa ensi vuonna.
(MTV3-STT)