Sadattuhannet suomalaiset joutuvat päivittäin tuskailemaan taloutensa kanssa, eivätkä rahat silti riitä edes välttämättömiin menoihin. Tilanne käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista.
Raportin mukaan noin kahdeksalla prosentilla suomalaisista eli noin 440 000 ihmisellä tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin. Noin 12 prosenttia suomalaisista eli noin 660 000 ihmistä elää suhteellisessa köyhyydessä. Heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan.
Minimibudjettiin perustuva köyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys.
– Nyt on ensimmäistä kertaa esitetty ajantasaistetut ennusteet sekä suhteelliselle että minimibudjettiköyhyydelle. Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, ja sosiaalipoliittisen päätöksenteon tulisi perustua useamman kuin yhden köyhyysmittarin seuraamiseen, sanoo tutkimusprofessori Pasi Moisio THL:stä.
Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Yksinasuvat heikoilla
Tulojen jääminen alle minimibudjetin on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Vaikka perusturvan riittävyys on viime vuosina parantunut, se ei kaikissa kotitalouksissa riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Esimerkiksi yksin vuokralla asuvan, perustyöttömyyspäivärahan varassa olevan käytettävissä olevat tulot ovat asumiskustannusten jälkeen vain 71 prosenttia minimibudjetista.
Suurin ero minimibudjetin ja suhteellisen köyhyysmittarin tulosten välillä koskee eläkeläisiä ja iäkkäitä. Eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2–3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla, kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.
Torstaina julkistettu raportti on kolmas osa Suomen sosiaalinen tila -tutkimussarjaa.