Suomen Pankki vaihtaa seteleitä vielä kymmenen vuotta

Suomen Pankin konttorit vaihtavat kaikkia vuoden 1945 jälkeisen ajan markkaseteleitä sekä vuoden 1864 jälkeen lyötyjä kolikoita. Vuoden 1963 alussa rahoista pudotettiin kaksi nollaa pois, joten senaikaisesta viisisatasesta saa vaihdossa vain viisi markkaa.

-Käytännössä vanhimpia kolikoita ei kannata meille tuoda, koska niiden keräilyarvo on varmaan suurempi kuin pankin maksama nimellisarvo, huomauttaa Suomen Pankissa euroasioista tiedottava Heli-Kirsti Airisniemi.

Rahojen keräilyarvon Airisniemi kehottaa tarkistamaan rahaliikkeistä. Niiden lisäksi Suomen Pankin konttorit lunastavat euromaiden kansallisia nykyseteleitä. Eli lomamatkalta yli jääneet pesetat voi kiikuttaa keskuspankkiin. Suomen Pankki ottaa vastaan euromaiden nykyseteleitä maksutta maaliskuun loppuun saakka.

Sen sijaan euromaiden kolikoita SP:n toimipaikat eivät ota vastaan.

- Meiltä kysytään paljon ulkomaan kolikoiden vaihtamisesta, mutta niitä emme lunasta. Kolikoista pääsee eroon esimerkiksi pudottamalla ne Suomen Punaisen Ristin keräysastioihin, niihin voi myös pudottaa muuta kuin euroalueen rahaa, Airisniemi sanoo.

Markkakolikoiden lunastaminen päättyy osittain vuosina 2003 ja 2007.

-Nykyisiä markkakolikoita vaihdetaan vuoden 2012 loppuun asti, mutta viimeksi lakkautettuja vuoteen 2007 ja aiemmin lakkautettuja vuoden 2003 loppuun asti, Airisniemi sanoo.

Periaatteena on, että kun joku raha lakkautetaan, Suomen Pankki vaihtaa sitä vielä kymmenen vuotta sen jälkeen. Ensimmäisen kerran Suomessa lakkautettiin rahoja vuoden 1993 lopussa. Vuoden 1997 lopussa jäivät pois mm. hopeamarkka ja jäänmurtajaviitonen. Aivan vanhimpia kolikoita kuten1800-luvulla lyötyjä kolikoita ei ollut ennen vuotta 1993 virallisesti lakkautettu, joten niitäkin periaatteessa voi siis vaihtaa vielä vuonna 2003.

Ensi vuoden alussa lakkautetaan loputkin markkakolikot. Rahoja vaihdetaan Suomen Pankin toimipaikkojen kassoilla Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä kassa sijaitsee pankin päärakennuksessa Snellmaninaukiolla. Kassat ovat avoinna arkisin kello 9.30-15.30.

-Aivan selvästi tänä vuonna on ollut rahanvaihtajia aiempaa enemmän liikkeellä, Airisniemi sanoo.

Hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan, tuleeko keskuspankin ovelle ruuhkaksi asti vanhoista rahoistaan eroon pyrkiviä kansalaisia. Airisniemi huomauttaa, että rahojen kanssa kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin.

Aitoja euroja suomalaiset pääsevät tutkimaan heti vuodenvaihteessa. Aikaerosta johtuen Suomi ja Kreikka siirtyvät ensimmäisinä eurojen käyttöön. Tosin jo joulukuun puolivälistä voi hankkia R-kioskista eurokolikoiden tutustumispaketin, mutta kolikotkin ovat käypää valuuttaa vasta 1. tammikuuta. Ensimmäisistä pankkiautomaateista euroja saa heti uudenvuodenyönä.

Eurot sekoittuvat käytössä

Kansalaisten eurotietämys on kasvanut sitä mukaa mitä lähempänä euron käyttöönotto häämöttää. Silti esimerkiksi Suomen Pankki muuttaa hieman eurotiedotuksensa sisältöä, koska eurojen käyttö ulkomailla hämmentää edelleen.

-Euroseteleillä ja -kolikoilla voi maksaa koko euroalueella ja aikaa myöten rahat sekoittuvat keskenään. Tätä ei ollut aikaisemmin mietitty, koska sitä pidettiin itsestäänselvyytenä, sanoo Suomen Pankissa eurotiedotuksesta vastaava Heli-Kirsti Airisniemi.

Hänen mukaansa kampanjan painopistettä ei ole tarvetta muuttaa, vaikka eurojen käyttö ulkomailla onkin juuri viime aikoina tuottanut mm. keskuspankkiin lisää kyselyjä.

-Kaikilla euroseteleillä ja kaikilla eurokolikoilla voi maksaa kaikkialla euroalueella, Airisniemi muistuttaa.

Tarkennus, jossa eurojen sekoittumisesta kerrotaan, on tulossa marraskuussa julkaistavaan euromainokseen. Suomen Pankki jatkaa loppusyksyn aikana eurokampanjaansa lehti-, tv- ja radiomainoksin.

Eurokolikoita on kaikkiaan 96 ja niissä on jokaisella maalla oma kansallinen puoli. Euroseteleitä on seitsemän erilaista. Eurojärjestelmään kuuluvia maita ovat Suomen lisäksi Saksa, Ranska, Irlanti, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Espanja, Portugali, Itävalta, Italia ja Kreikka.

(MTV3-STT)