Suomen Kosmetologien Yhdistys huolissaan: Meno kuin villissä lännessä

– Olemme jo vuosikymmeniä yrittäneet saada ammattinimekettä rekisteröityä, ja tehneet kovasti töitä, jotta alalle saataisiin pelisäännöt, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanne Niemistö sanoo.

Yhdistys pitää suomalaisissa valvotuissa oppilaitoksissa annettavaa koulutusta korkeatasoisena ja riittävänä, mutta ongelmaksi muodostuvat kurssimuotoiset pikaoppilaitokset, joissa yhdistyksen mukaan ei saa kattavaa koulutusta ammatin harjoittamiseen.

– Me olemme erittäin huolestuneita tästä ilmiöstä. Pitäisi ehdottomasti olla lupa siihen, kuka saa hoitolan perustaa ja kuka näitä hoitoja saa antaa. Nythän vain terveysviranomainen käy katsastamassa tilat, että ne ovat sellaiset kuin pitääkin olla, Niemistö jatkaa

Pistos väärään paikkaan voi olla vaaraksi

Toinen harmaa alue kauneudenhoitoallalla muodostuu annettavista hoidoista. Mikä kuuluu ihotautilääkärille ja mikä kosmetologille?

Erilaisten pistosten ottaminen kasvojen alueelle alkaa arkipäiväistyä Suomessakin, samalla tahdilla yleistyvät nuorentavat ja ryppyjä tasoittavat happohoidot.

– Oma kantani on se, että kosmetologin työnkuvaan eivät kuulu injektiohoidot, ellei hänellä ole lisänä terveydenhoidollista koulutusta. Toki on tilanteita, joissa kosmetologi lävistää ihon pinnan esimerkiksi finnin avaamiseksi, mutta kudokseen asti menevää pistosta kosmetologien ei kuulu tehdä, Suomen kosmetologiyhdistyksen hallituksen jäsen ja ammatin opettaja Taina Raivio sanoo.

Raivion mukaan ohjeistukseen on hyvin painavat syyt.

– Jos ei ole huolehdittu riittävästä hygieniasta, voi aiheuttaa esimerkiksi infektion. Toisaalta täytyy tietää, minne aineen ruiskuttaa, ja että aine on turvallista. Aine voi levitä osaamattoman käsissä muualle kudokseen kuin on ollut tarkoitus, ja se voi olla jopa vaaraksi asiakkaalle.

Valvira huolestui - lainsäädäntöä tarvitaan

Alan villiintyminen on näkynyt valvoville viranomaisille myös huolestuneina yhteydenottoina kuluttajilta. Yhteydenotot ovat koskeneet erityisesti erilaisten injisoitavien aineiden käyttöä, mutta myös kirurgisia toimenpiteitä.

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira jättikin huhtikuussa esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle esteettisten hoitojen valvonnan sääntelystä.

Valviran mukaan on myös tarpeen selkiyttää lainsäädäntöä, sillä nyt kauneudenhoitoalalla annetaan hoitoja, jotka voivat kuulua joiltain osin eri valvontaviranomaisten, kuten Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Lääkealanturvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea), Kuluttajaviraston ja terveydenhuollon valvontaviranomaisten, toimivaltaan. Osassa kauneushoidoista käytetään myös esimerkiksi säteilylaitteita, joiden käytön valvonta kuuluu eräiltä osin Säteilyturvakeskukselle.