Suomen eurokolikot on julkistettu. Kolikoissa on käytetty suomalaisille tuttuja luontoteemoja kuten esimerkiksi lakan eli hillan kukkia ja marjoja ja joutsenia. Tuttu vaakunaleijona on pienemmissä kolikoissa, tosin uuden muodon saaneena.
Eurokolikoiden arvopuoli on kaikissa maissa sama, toisen puolen sen sijaan kukin maa painaa haluamaansa malliin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistain istunnossaan ehdotusta, jonka valtiovarainministeriö oli tehnyt eurokolikoiden kansallisiksi tunnuspuoliksi. Kuviot jatkavat nykyisten markan kolikoiden luontoteemaa.
Eurokolikoiden kotimaiselle puolelle tulee kolme eri kuviota. Kaikkiin senttiarvoisiin kolikoihin painetaan Suomen vaakunaleijona, jonka on muotoillut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Yhden euron kolikon kotimaisella puolella nähdään kaksi järvimaisemassa lentävää joutsenta. Kuvio perustuu taitelija Pertti Mäkisen ehdotukseen, joka palkittiin itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahan kilpailussa.
Kahden euron suomalaisen kolikon kuva taas esittää lakan marjaa ja kukkaa. Kuvio perustuu jo edesmenneen taiteilijan Rauno Heinon esitykseen, jonka hän teki nykyisen metallirahasarjan kutsukilpailuun 1988. Eurokolikoiden kaikille jäsenmaille yhteisen arvopuolen kuviot ovat belgialaisen Luc Luycxin käsialaa. Kaikissa maissa samanlaisia ovat myös eurosetelit.
Euro tulee käyttöön vuoden 2002 tammikuun alussa. Suomen markka säilyy käytössä saman vuoden kesäkuun loppuun asti. Markkoja voi kuitenkin vaihtaa pankissa euroiksi kymmenen vuoden siirtymäkauden ajan. Yksi euro tulee vastaamaan arvoltaan noin kuutta nykyistä Suomen markkaa.
Suomesta rahan raaka-ainetta maailmalle
Suomella on jatkossa näkyvä rooli eurokolikoiden valmistuksessa. 40 prosenttia kaikkien euroja käyttävien maiden kolikkomateriaalista tulee Suomesta. Meillä myös valmistetaan kolikkojen erityistä Nordic Gold -materiaalia, jossa ei ole allergiaa aiheuttavaa nikkeliä. Rahapaja Oy ja Outokumpu Poricopper Oy solmivat tiistaina aiesopimuksen eurorahan valmistuksen yhteistyöstä. Sopimus koskee yhden ja kahden euron kolikkoja. Nämä rahat vaativat rakenneratkaisua, jossa tarvitaan sekä Outokummun metallurgista että Rahapajan liitos- ja leimausteknistä osaamista.
