Moskova ja jääkiekkoilu ovat suomalaiselle etäinen yhdistelmä, vaikka viimeksi kaupungissa pelatuissa MM-kisoissa Leijonille tarjottiin suuria tunteita enemmän kuin lääkärikään välittäisi. Mitali liippasi vuoden 1986 MM-kisoissa läheltä.
Suomen maajoukkuetta vuosina 1986-1987 valmentanut Rauno Korpi vakuuttaa, että haavat ovat 21 vuodessa arpeutuneet. Hän oli vaihtoaitiopaikalla ottelussa, jossa Suomi Moskovan Luzhniki-hallissa johti Ruotsia minuuttia ennen loppua 4-2. Voitto olisi varmistanut Suomelle kiekkohistorian ensimmäisen MM-mitalin.
Perinteisen kaavan mukaisesti Ruotsi, tarkemmin hyökkääjä Anders Carlsson, teki 40 viimeisen sekunnin aikana yhdeksän sekunnin välein kaksi maalia ja hankki tarvitsemansa tasapelin. Ennen muuta länsinaapuri nolasi Suomen.
- Ruotsin joukkueen psykologi sanoi jälkeenpäin hänen kanssaan keskusteltuani, että "elitte pelin viimeistä minuuttia väärässä aikamuodossa". Niin se oli. Elimme 4-2-lopputulosta, vaikka ottelu oli täydessä käynnissä, nykyinen yritysvalmentaja Korpi manailee.
Lähtökohtiin nähden Suomi pelasi hyvän turnauksen. Koska edellinen päävalmentaja Alpo Suhonen jätti A-maajoukkueen juuri MM-kisojen alla, hätiin hälytetty Korpi ja hänen apuvalmentajansa Olli Hietanen saivat vain pari päivää aikaa totutella ajatukseen Leijonien vetovastuusta.
- Menimme kisoihin vapaapalokuntahengessä. Pahin tulen leviäminen saatiin estettyä. Pieniä möhläyksiä lukuun ottamatta kisat menivät aivan tyydyttävästi ja joukkue kasvoi mitalipeleihin mentäessä.
- Olin kiitollinen joukkueessa jokaiselle kaverille, sillä MM-kisoista kieltäytymiset olivat silloin hyvin yleisiä, 55-vuotias Korpi muistelee.
Moskovalla ei vetovoimaa
Kieltäytymiset lyövät leimansa myös tämän vuoden MM-kisoihin. Moskovan sirkus, Kreml, Punainen tori tai vaikkapa Moskvajoki iltavalaistuksessa eivät houkuttele etenkään NHL-pelaajia puoleensa.
Ei auta, vaikka satunnaisen matkailijan nälän tyydyttämiseen löytyy McDonalds lähes joka toisesta kadunkulmasta.
- Vaikka Moskova on vuosien varrella modernisoitunut tyypilliseksi kapitalistiseksi kaupungiksi, ei se oikein vieläkään istu länsimaisen ihmisen makuun. Se ei ole sillä lailla vetovoimainen paikka, Korpi sanoo.
"Mäkkärin" pikaruokabaareista ei 1970-1980-luvun Moskovassa tohtinut uneksia.
- Pelaajat hankkivat varmuuden vuoksi menomatkalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta kilokaupalla nakkeja ja ruisleipää.
- Nyrpeämmille ei hapankaali maistunut. Meillä oli Moskovan-matkoilla usein ylimääräinen hotellihuone, johon varastoimme pelkästään näkkileipää ja kahvia, A-maajoukkueen puolustaja Timo Nummelin muistelee. Hän pelasi Moskovassa MM-turnauksessa 1979.
Pelaaminen oli parasta
Nummelin, 58, ei kavahtanut Moskovaan liitettyä nuhruista leimaa.
- Minun peliaikoinani sitä halusi olla paikkakunnasta ja maasta riippumatta mukana, jos kutsu MM-joukkueeseen kävi. Nykykiekkoilijoita en täysin ymmärrä. Passissa lukee jääkiekkoilija, mutta sitten ei haluta lähteä edustamaan omaa maata arvokisoihin.
- Tietysti joitakin vaivaavat loukkaantumiset, mutta välillä hommassa on selittelyn makua, Nummelin sivaltaa.
Häntä ja hänen jääkiekkoilevaa poikaansa Petteriä ei voi syyttää karkuruudesta. Isä pelasi aikanaan kahdeksat MM-kisat, Petteri osallistuu Moskovassa 13. peräkkäiseen MM-turnaukseensa, jolla hän nousee Lasse Oksasen rinnalle.
Minnesota Wildin puolustaja Petteriä Nummelinia MM-kisojen määrässä edellä ovat vain entisen Tshekkoslovakian Jiri Holik ja Ruotsin Sven Tumba, jotka kumpikin ovat pelanneet maailmanmestaruudesta 14 kertaa.
Moskovan viidennet kisat
Moskovassa on pelattu jääkiekon maailmanmestaruudesta neljä kertaa. Kaupunki isännöi MM-kisoja vuosina 1957, 1973, 1979 ja 1986.
Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto vei kotikisoistaan yhtä vaille kaikki mestaruudet. Ensimmäisissä kotikisoissaan Neuvostoliitto joutui tunnustamaan Ruotsin loppuottelussa paremmakseen. Lenin-stadionilla, nykyisellä Luzhnikilla pelattua ottelua seurasi MM-kisoissa ennätykselliset 55 000 katsojaa.
Jääkiekkoilun läntiset suurmaat Kanada ja USA boikotoivat Moskovan MM-turnausta edellisen vuoden Unkarin tapahtumien vuoksi. Tämän ansiosta Suomi ylsi 1957 siihen asti parhaaseen MM-sijoitukseensa, neljänneksi.
Seuraavalla kerralla 1973 Neuvostoliitto esitti ennen näkemätöntä ylivoimaa. Neuvostoliitto voitti 1973 Moskovassa kaikki kymmenen otteluaan yhteismaalierolla 100-18. Suomi oli neljäs.
Kotijoukkueen murskatahti jatkui vuonna 1979, jolloin Neuvostoliitto ei menettänyt turnauksessa pistettäkään. Suomi sijoittui viidenneksi.
Moskovassa viimeksi pelatuissa MM-kisoissa 1986 Neuvostoliitto jatkoi voittokulkuaan ja palasi maailmanmestariksi Tshekkoslovakian yhden vuoden valtakauden jälkeen. Suomi oli hyvin lähellä aikuisten arvokisojen ensimmäistä MM-mitaliaan, mutta se jäi haaveeksi, kun joukkue loppusarjassa töpeksi sekä Ruotsi- että Kanada-ottelujen viimeisillä hetkillä. Suomi oli turnauksen neljäs.
Venäjällä MM-turnaus on pelattu vuonna 2000 Pietarissa. Kotijoukkue romahti ennakkosuosikkina 11:nneksi, Suomi vei pronssia. Mestari oli Slovakian loppuottelussa lyönyt Tshekki.
(MTV3-STT)