Suomalaismiehestä tuli SS-johtaja Heinrich Himmlerin hieroja ja uskottu – pelasti jopa tuhansia keskitysleireiltä

Tapio Tammisen tänään julkaistavan kirjan Himmler ja hänen suomalainen buddhansa (Atena) mukaan niin sanotusta Valkoisten bussien operaatiosta kunnian otti Ruotsin Punaisen Ristin johtaja, kreivi Folke Bernadotte ja Kersten jäi nuolemaan näppejään.

Suomalaismiehestä SS-päällikön hieroja

Felix Kersten syntyi Tartossa baltiansaksalaiseen perheeseen 1898. Hän taisteli ensimmäisessä maailmansodassa saksalaisten puolella ja saapui Suomeen sisällissodan aikana saksalaisten joukkojen mukana. Suomen kansalaisuuden hän sai vuonna 1920.

Kersten opiskeli hierojaksi ja matkusti Saksaan, jossa pääsi lopulta "maailman pahimman joukkomurhaajan" eli SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin hierojaksi ja luotetuksi. Juuri tämä luottoasema mahdollisti sen, että Felix Kersten pystyi vaikuttamaan Himmleriin.

Valtakunnanjohtajaan vaikutti toki myös sodan vääjäämättömältä näyttävä lopputulos, jonka takia hän oli valmis humaanilta näyttäviin vankien vapautuksiin. Lisäksi Himmler oli aiemminkin vapauttanut juutalaisia, jos vain sai heistä riittävän hyvän hinnan.

Tapio Tammisen mukaan Kerstenin merkitys juutalaisten ja muiden vankien vapauttamisessa sodan loppuvaiheessa oli merkittävä.

Maailman juutalaisneuvoston mukaan hän vaikutti suorien vapautuksien lisäksi myös siihen, että Hitlerin suunnitelma keskitysleirien räjäyttämisestä ei toteutunut. Näin hän olisi Tammisen mukaan pelastanut jopa satatuhatta ihmistä, joista juutalaisia ehkä 60 000.

Kunnia vapautuksista ruotsalaiselle

Ruotsalainen kreivi Folke Bernadotte ryhtyi neuvottelemaan skandinaavisten vankien vapauttamisesta keskitysleireiltä helmikuussa 1945. Kreivi pääsi Himmlerin juttusille juuri Kerstenin ansiosta.

Kirjan kirjoittaja Tapio Tamminen pohtii, oliko Kersten keskustellut jo alustavasti Himmlerin kanssa juutalaistan vapauttamisesta ja päätyy toteamaan, että näin ilmeisesti oli tapahtunut.

Bernadottelta tiedusteltiin, olisiko järkevää laajentaa pelastettavien vankien listaa juutalaisilla, johon hän suhtautui myönteisesti mutta ei tehnyt mitään konkreettista asian edistämiseksi. Tämän jälkeen pallo oli Kerstenillä, joka ryhtyikin tarmokkaasti keskittymään juutalaisten pelastamiseen.

Kersten esitteli neljän kohdan ohjelman Himmlerille. Näihin kuului muun muassa keskitysleirien pommituksista luopuminen, johon Himmler myös suostui.

Bernadotte antoi Tammisen mukaan muutaman kuukauden kuluttua julkaisemissaan muistelmissa onnistuneesta pelastusoperaatiosta kunnian lähinnä itselleen, Kerstenin toiminta oli unohdettu.

Huvittavaa on, että ilmeisen lukihäiriöinen Bernadotte pystyi kirjoittamaan pikavauhtia muistelmansa. Häntä oli jo aiemmin luonnehdittu "hyvin yksinkertaiseksi, naiiviksi ja aika tietämättömäksi mieheksi".

Ruotsi halusi pelastusta natsisynneistä

Ruotsilla oli toisen maailmansodan aikana paljon yhteyksiä Saksaan vaikka maa olikin sodassa puolueeton. Saksa oli hyötynyt Ruotsin rautamalmista ja suhteet pohjoiseen puolueettomaan maahan olivat vähintäänkin hyvät.

Lisäksi Ruotsissa noudatettiin muun muassa arjalaista avioitumispolitiikkaa ja kansakoti oli harjoittanut hyvin tiukkaa pakolaispolitiikkaa juutalaisiin nähden.

Tapio Tammisen näkemyksen mukaan Ruotsi halusi sodan jälkeen "uuden maabrändin" ja tuohon irtiottoon natseista sopi hyvin Bernadotten ja Wallenbergin sankaritarinat.

– Kersten oli tässä (Ruotsin) kansakunnan selviytymiskampanjassa anomalia, ristiriita. Sen Himmlerin suomalainen buddha oppi tuntemaan seuraavina vuosina, kun hän kävi kamppailuaan Ruotsin kansalaisuudesta.

– Mies oli vierasmaalainen, taitava parantaja, jolla ei ollut tavanomaista lääkärin tutkintoja, maagikko jolle oli helppo kuvitella salaperäisiä kykyjä. Miehellä oli hämäräperäinen menneisyys. Tai sellainen kuva hänestä oli helposti rakennettavissa.

– Vastakkain olivat suomalainen hieroja ja kuninkaallinen kreivi. Oli selvää, kumman tarinaan uskottaisiin.

Lopulta Bernadotte myönsi Kerstenin vaikutuksen

Ruotsalainen diplomaatti Christian Günther oli aikoinaan tiedustellut kreivi Bernadottelta, miksi tämä oli unohtanut Kerstenin osuuden kirjoissaan huomauttaen, että Kersten oli tehnyt kaiken työn juutalaisten pelastamisessa.

Bernadotten tehtävä oli lähinnä toimittaa vapautetut vangit Ruotsiin.

Bernadotte oli myöntänyt, että kun tietyt vangit vapautettiin keskitysleireiltä, Kersten oli tehnyt oleellisimman työn hankkeen onnistumisessa ja hän itse oli ollut vastuussa vapautettujen vankien kuljetuksista.

Myöhemmin hollantilainen professori N. W. Posthumus oli tiedustellut Bernadottelta, oliko Kerstenistä ollut hyötyä vankien pelastamisessa.

Bernadotte oli vastannut lyhyesti: Kyllä.