Suomalaiset ovat edelleen jäätelön suurkuluttajia. Suomen jäätelöteollisuuden mukaan vuosittain syödään yli 70 miljoonaa litraa jäätelöä, mikä on huippulukema Euroopan tasollakin.
Suomalaiset oppivat jäätelönvalmistuksen venäläisiltä. Jo Aleksanteri Suuri arvosti jäätelöä, hän nimittäin nautti sitä jopa sotaisten valloitusretkiensä aikana.
1800-luvulla viileää herkkua valmistettiin muun muassa kotimaisissa konditorioissa - vasta 1920-luvulla alkoi jäätelön tehdasvalmistus.
Kotijäätelöä kuparikattilassa
Jäätelönvalmistuksen historia on täynnä käsityötä. Rahvaalle jäätelö on myyty läpi vuosikymmenten myyntilaatikoista, kärryistä ja kioskeista.
Alkujaan jäätelöntekijä keitti massan kuparikattilassa ja jäähdytti sen juoksevassa vedessä. Teräsastioihin kaadettu massa upotettiin puuastioihin. Astioiden väliin laitettiin jäämurskaa ja merisuolaa. Jäätelöseos vatkattiin jäätymispisteeseen, minkä jälkeen se sai rauhassa jäätyä. Kotoinen jäätelönteko kuitenkin loppui aikanaan.
- Jäätelökoneet jäivät kodeissa käyttämättä, kun maito keveni. Sitä ei enää voinut käyttää jäätelön raaka-aineena. Olen löytänyt entisaikojen jäätelökoneita, joista on tehty kukkavaaseja. Koneosa on heitetty pois, kertoo Rosenlew-museon Olavi Koskinen.
Ensimmäinen jäätelötötterö ilahdutti
Porilainen kotiseutuneuvos Koskinen on kerännyt museollisen Rosenlewin tuotantoon liittyvää tavaraa, josta syntyi myöhemmin nykyinen Rosenlew-museo.
Nykyisen 87-vuotias Koskinen söi ensimmäisen jäätelönsä 1930-luvulla. Se ostettiin hänelle Porin Raatihuoneenpuiston läheisestä kärrystä.
- Se oli ihmeellinen raikas herkku. Kaikki vähänkin makea maistui tietenkin pikkupojasta hyvältä.
Koskinen kertoo, kuinka jäätelö maistui 1940-luvun vapunviettäjille.
- Aattona meni kahdessa tunnissa 400 puikkoa ja vappupäivänä toinen mokoma. Rahaa tuli vanhan ajan markkoina 60 000, jotka painoivat niin, etten meinannut pankkiin jaksaa niitä kantaa.
(MTV3-STT)