Suomalaiset aiempaa pidempiä

Suomalaiset ovat nykyään entistä pidempiä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalaisten keskipituus on kasvanut 1900-luvulla noin sentin vuosikymmenessä. Tutkija Karri Silventoinen pitää yhtenä kasvun syynä ruoan laadun parantumista ja yleistä elintason nousua.

Suomalaisten keskipituus kasvaa

Silventoisen väitöskirja selvittää pituuden yhteyttä sosiaaliseen asemaan. Edelleen on olemassa pituuskasvuun vaikuttavia ympäristötekijöitä, vaikka ravinnon ja sairauksien merkitys pituuskasvuun on 1900-luvulla vähentynyt. -Vielä ennen II maailmansotaa esimerkiksi ravitsemus oli Suomessa hyvin huonoa ja tuolloin ympäristötekijöillä oli paljon suurempi vaikutus ihmisten pituuskasvuun, Silventoinen toteaa. -Vaikka 1960- ja 1970-luvuilla elintaso oli jo aika korkea, niin esimerkiksi puutteellinen ravitsemus vaikutti pituuskasvuun.

Elintason nousu pidensi suomalaisia

vauva

Tutkimuksessa vanhimmat ikäluokat olivat syntyneet 1900-luvun alussa ja nuorimmat 1970-luvulla. Silventoinen uskoo, että ympäristötekijöillä on todennäköisesti vielä nykyisinkin merkitystä.

Keskipituus 1900-luvulla on kasvanut noin senttimetrin vuosikymmenessä. Kasvu on Silventoisen mukaan selvä ja sen huomaa tavallinen ihminenkin. -Perhevalokuvista voi huomata, miten lapset ovat pitempiä kuin vanhempansa. Eli kyseessä on hyvin selkeä trendi, joka kuvaa suomalaisten elintason nousua.

Itä- ja pohjoissuomalaiset lyhempiä

Tutkimus osoittaa myös, että itä- ja pohjoissuomalaiset ovat keskimäärin lyhyempiä kuin länsi- ja eteläsuomalaiset. -Voidaan ajatella, että tässä olisi kyseessä jonkinlainen geneettinen rajaviiva Suomessa, mikä näkyy myös esimerkiksi sydän- ja verisuonikuolleisuudessa, Silventoinen huomauttaa. Hän painottaa kuitenkin, että itä- ja länsisuomalaisten pituusero voi johtua myös elintasoeroista.

Koulutustaso vaikuttaa ihmisen pituuteen

Selviä pituuseroja voitiin havaita myös eri koulutusryhmissä. -Huonommin koulutetut ovat keskimäärin lyhyempiä kuin paremmin koulutetut, Silventoinen toteaa. Vaikuttaisi myös siltä, että yhteys koulutuksen ja pituuden välillä johtuisi lähinnä lapsuuden elinoloista. Niinpä perheissä, joissa on ollut huono ravitsemus, myös vanhemmilla oli usein huono koulutustaso.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lyhyemmät ihmiset kuvasivat oman terveydentilansa yleensä huonommaksi kuin pitemmät ihmiset. -Tämä saattaa johtua monista tekijöistä, mutta todennäköisesti se johtuu juuri lapsuuden elinoloista. Eli pituuskasvuun vaikuttava huono tausta vaikuttaa vielä aikuisiälläkin. -Ihmisen taustalla, lapsuudella ja kasvuvaiheella, on hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia myös aikuisiässä, Silventoinen toteaa.

Ruotsin ja Suomen ero kaventunut

Suomi ja Ruotsi ovat käyneet 1900-luvulla pituuskasvun "maaottelua", jossa Ruotsi on näihin päiviin asti ollut niskan päällä. -Vielä ennen II maailmansotaa keskipituus Suomessa oli aika paljon alle Ruotsin tason, mutta ero on kaventunut.

Tämä kuvaa sitä, miten maiden elintasoerot ovat kaventuneet sodan jälkeen. Ilmeisesti edelleen suomalaisten ja ruotsalaisten keskipituudessa on pieni ero, mutta se saattaa Silventoisen mukaan johtua osittain myös geneettisistä tekijöistä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat