Suomalaisen ekologinen jalanjälki paljastaa, ettei Suomessa eletä ekologisesti kestävästi.
-Jos kaikkien maapallon asukkaiden kulutus olisi samalla tasolla kuin Suomessa, tarvittaisiin kolme maapalloa asukkaiden elättämiseen, vertaa ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Suomen Kuntaliitosta. Hän tutki väitöskirjassaan yhdyskuntien ekologisesti kestävää kehitystä ja sen mittaamista. Suunnittelumaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan huomenna Helsingin yliopistossa.
Hakasen soveltaa väitöskirjassaan ensimmäistä kertaa ekologisen jalanjäljen menetelmää Suomen oloihin. Sillä mitataan ihmisen vaikutusta luontoon käyttämällä yksikkönä ekologisesti tuottavaa maata. Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 3,34 hehtaaria, kun maailmanlaajuista ekologista kapasiteettia on vain 1,43 hehtaaria asukasta kohti. Suomalaisen ekologisessa jalanjäljessä energian osuus on parisen hehtaaria, lopun vievät metsä, ravinnontuotanto ja rakennettu maa.
Ekologisen jalanjäljen suuruus Suomessa johtuu pitkälti kuntien energiaratkaisuista. Niinpä vaikutuskanavaa kaipaava voi ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotka päättävät kunnan energiatuotantotavoista. -Ekologinen jalanjälki kertoo sen, miten merkittäviä energiaratkaisut ovat ekologisen kestävyyden kannalta, korostaa Hakanen.
Yksi mittari ei riitä
Toisaalta suomalaiset käyttävät Hakasen mukaan omaa ekologisesti tuottavaa maataan - ekologista kapasiteettiaan - suhteellisen kestävällä tavalla. Ekologista kapasiteettia on liki viisi hehtaaria asukasta kohti. Hakanen korostaa, ettei ekologinen jalanjälki paljasta suinkaan koko totuutta ekologisesta kestävyydestä. Jalanjälki ei kerro, fossiilista energiaa lukuun ottamatta, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä.
Hakasen mukaan ekologisen jalanjäljen vahvuus eli kulutuksen korostaminen on samalla sen heikkouksia: tuotanto pääsee kuin koira veräjästä. Esimerkiksi suomalaisten oma kulutus on ekologisen kapasiteettimme rajoissa, mutta Suomen rooli kansainvälisessä työnjaossa etenkin metsäteollisuustuotteiden tuottajana merkitsee hänen mukaansa ekologisen kapasiteetin käyttämistä paljon tehokkaammin kuin suomalaisten oma kulutus kertoo. -Ekologista jalanjälkeä täydentää ekologisen selkärepun käsite, joka paneutuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön, huomauttaa Hakanen.