Huippu-urheilun strategiatyöryhmän puheenjohtaja Risto Nieminen vaatii parempaa keskustelukulttuuria suomalaiseen urheiluun.
Opetusministeriön ja liikuntajärjestöjen järjestöpäivillä Hämeenlinnassa puhunut Nieminen korostaa, että Suomessa on ensin selvitettävä huippu-urheilun merkitys, jotta sitä voidaan kehittää.
- Tämänhetkinen arviomme on se, että suomalaisen huippu-urheilun menestys voidaan turvata seuraavan 10-15 vuoden aikana vain siten, että kehitetään kotimaista huippu-urheilukulttuuria. Ja se ei tapahdu pelkästään rakenteisiin tai resursseihin liittyvillä lisäyksillä tai muutoksilla, Nieminen sanoi.
Nieminen uskoo yhteistyön voimaan. Keskustelua olisi käytävä yli lajirajojen.
- Nyt valmennusosaaminen siivilöityy liittojen sisälle. Valmennustieto pitää saada yhteiseen käyttöön. Ehkä siitä syntyy aikanaan suomalainen valmennuslinja huippu-urheiluun. Joka tapauksessa tällä hetkellä tehokkaimmasta valmennustiedon jakamistavasta ei ole mitään käsitystä.
Konkreettiset ehdotukset vielä vähissä
Niemisen työryhmän tehtävänä on uudistaa suomalaisen huippu-urheilun strategiaa ja työnjakoa. Sen on määrä esittää työnsä tuloksia vuodenvaihteessa. Hämeenlinnassa konkreettiset linjaukset jäivät vähiin.
- En usko, että konkreettisella muotoilulla päästään pitkälle. Se ei johda mihinkään, jos lähestymme asiaa esimerkiksi resurssien jaon näkökulmasta. Se vain korostaa sitä, että urheilujärjestöt kilpailevat keskenään eduista eivätkä keskity tekemisen laatuun ja siihen, että yhdessä luotaisiin resursseja ja yhteistä tavoitetta.
- He, jotka olettavat, että työryhmä avaa jonkun viisauden kiven tai löytää jonkun lopullisen organisaatiomallin tulevat pettymään. Yksikään strategia ei lähde liikkeelle, ennen kuin urheiluväki ja liitot sisäistävät huippu-urheilun merkityksen, Nieminen paalutti.
- Oleellista on ymmärtää strategian ja operatiivisen päätöksenteon ero. Resurssien ja organisaation jaosta päättäminen kuuluu operatiiviselle johdolle, hän jatkoi.
Onko urheilija palkansaaja vai yrittäjä?
Nieminen haluaa luoda Suomeen modernin huippu-urheilukulttuurin, mikä ei perustu pelkästään menestyksen tuijottamiseen.
- Huippu-urheilulla on erittäin syvällinen merkitys. Se on arvo sinänsä, siitä pitää osata nauttia ilman menestystäkin.
- Kun suomalainen urheilukulttuuri rikastuu, parantuvat myös menestyksen edellytykset. Työryhmän lähtökohta on se, että meillä on seuraavan 15 vuoden ajan arvostettua huippu-urheilua ja bonuksena siitä koituvaa menestystä.
Niemisen mukaan pitäisi päättää myös se, onko suomalainen huippu-urheilija palkansaaja vai yrittäjä? Pitäisikö huipulle pyrkimisestä maksaa siis palkkaa vai korvata pelkkä menestys?
- Minusta urheilijan on ymmärrettävä, että huipulle pyrkimiseen liittyy riski, Nieminen itse muotoili.
- Urheilija on enemmänkin yrittäjä, mutta ehkä siihen pitäisi sisällyttää jonkinlainen eläketurva, kommentoi Urheiluliiton puheenjohtaja Antti Pihlakoski.
(MTV3-STT)