Struven ketjua ehdotetaan perintökohteeksi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi esittää ns. Struven kolmiomittausketjun ottamista uudeksi kohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Struven ketjua rakennettiin ja käytettiin vuosina 1816-1855. Mittauksella selvitettiin maan muotoa ja kokoa. Mittaukset tehtiin perinteisellä kolmiomittausmenetelmällä. Nimensä ketju sai suunnittelijaltaan saksalaiselta tähtitieteilijältä F. G. W. Struvelta.

    Struven ketjussa on yhteensä 265 pistettä. Niistä 83 eli lähes kolmannes sijaitsee Suomen alueella. Ketju kulkee Suomen halki lähes 1000 kilometrin matkalla. Maailmanperintöesitykseen Suomen pisteistä on valittu kuusi. Ne sijaitsevat Pyhtään Mustaviirin saaressa, Lapinjärven Tornikalliolla, Korpilahden Oravivuorella, Alatornion kirkon tornissa Torniossa, Ylitornion Aavasaksalla ja Enontekiön Stuorrahanoaivissa. Suojeltavat kohteet ovat pikemminkin pistemäisiä kuin laajoja alueita. Itse mittauspaikoilla tarvitaan vain muutamien neliömetrien laajuinen alue pisteiden suojelemiseen. Alatornion kirkon tornia lukuun ottamatta mittauspisteet ovat muinaismuistolaissa tarkoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.

    Ketjun pohjoisin piste on Norjassa ja eteläisin Mustallamerellä yli 2800 kilometrin päässä. Ketju ulottuu Norjasta Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta Moldovaan. Tämä ketju ja siitä saadut mittaustulokset ovat olleet perustana alueen kartoitustyölle viime vuosisadan puoliväliin asti.

    Suomi ei ole hankkeessa mukana yksin, vaan kyse on kymmenen valtion yhteisehdotuksesta. Valtioneuvosto päätti tänään esityksen tekemisestä Suomen puolesta.

    Suomessa viisi kohdetta


    Unescon yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta on vuodelta 1972. Maailmanperintöluettelossa on nykyisin 754 kohdetta. Niistä on kulttuurikohteita 582, luontokohteita 149 ja yhdistelmäkohteita 23.

    Suomesta luetteloon on merkitty viisi kulttuurikohdetta. Ne ovat Helsingin edustalla oleva Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue.

    Hanke Struven ketjun suojelemiseksi ja nimeämiseksi maailmanperintökohteeksi yhtenä aikansa tieteen ja tekniikan huippusaavutuksena alkoi jo viime vuosikymmenen puolivälissä. Kaikissa kymmenessä maassa mittauspisteet on selvitetty. Yhteisten kriteerien perusteella niistä on valittu yhdestä kuuteen edustavinta ja sopivinta suojelukohteiksi.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •