Sotilasasiantuntija ei usko Venäjän räjäyttäneen Kahovkan patoa – "Enemmänkin humanitaarinen katastrofi kuin sotilaallinen murroskohta"

– Todennäköisemmältä näyttää se, että siinä (padossa) on ollut vaurioita, ja vettä on kertynyt enemmän kuin normaalisti on ollut. Paine on aiheuttanut murtumisen, Juhani Pihlajamaa sanoo.

Hän lisää, että tällä hetkellä syytä ei voida varmaksi tietää. Pihlajamaan mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Venäjä tai Ukraina eivät kumpikaan olleet suoranaisesti varautuneet tilanteeseen. Siksi hän ei usko, että kumpikaan osapuoli olisi räjäyttänyt padon.

Lue myös: Video: Murheellisen oloinen presidentti Zelenskyi vieraili tulva-alueella Hersonissa

– Luontevinta olisi, että pato olisi murtunut itsestään, koska näyttää siltä, että Venäjäkään ei ollut varautunut tulvaan. Se osapuoli, joka olisi padon räjäyttänyt, olisi siihen varautunut ja nähnyt, että siitä olisi hyötyä, Pihlajamaa sanoo.

Asiantuntijan mukaan murtumisen vaikutukset olivat sotilaallisesta näkökulmasta molemmille osapuolille samantyyppiset. Sotilaallisesta näkökulmasta hän näkee Venäjän hyötyvän tulvasta Ukrainaa enemmän, koska nyt se voi vapauttaa joukkojaan toisaalle Ukrainan vastahyökkäyksen torjuntaan.

– Venäjä tuskin oli tulossakaan joesta yli Hersonin puolelle. Padon romahtaminen on tietyllä tavalla tärkeämpi Venäjälle, koska se voi olla melko varma, että Ukraina ei lähde hyökkäämään yli, koska joen leveys on suurempi. Toisaalta molemmat tietävät, että nyt he voivat vetää joukkojaan pois joen alueelta.

Lue myös: Satelliittikuvat ennen ja jälkeen paljastavat Kahovkan padon murtumisen aiheuttamat traagiset tuhot

Pihlajamaa uskoo, että Venäjä ottaa vapautuneet joukot reserviinsä ja sijoittaa niitä sen mukaan, minne Ukraina suuntaa vastahyökkäyksensä. Samalla hän muistuttaa, että tulva vapauttaa joukkoja myös Ukrainan puolelta.

Tulva aiheuttanut tappioita Venäjälle

Pihlajamaan mukaan tulva itsessään vaikuttaa suuremmin Venäjän hallussa olevalle puolelle, koska Ukrainan hallussa oleva Dneprjoen ranta on korkeammalla eli sinne tulvan vaikutukset ovat pienemmät.

– Uskoisin, että Ukraina ei ole kärsinyt minkäännäköisiä tai korkeintaan hyvin pieniä sotilaallisia tappioita.

Lue myös: Zelenskyi arvostelee Punaista Ristiä ja YK:ta avun puutteesta Ukrainan tulva-alueella

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on arvioinut, että tulvat ovat tuhonneet Venäjän puolustusasemia joen eteläpuolella. Myös Pihlajamaa uskoo Venäjän kokeneen sotilaallisia tappioita tulvan vuoksi.

– Jos Venäjä ei ollut mitenkään varautunut tulvaan, ja heillä oli ylimenon torjuntaan tarkoitettuja joukkoja, ne olivat vaaravyöhykkeessä tai tuhoutuivat. Varmasti asemia on menetetty, ellei jopa sotilaita ole kuollut, Pihlajamaa pohtii.

Sotilasasiantuntija uskoo, että padon murtumisen aiheuttamien tulvien sotilaallinen merkitys on varsin pieni, eikä muuta kummankaan osapuolen tilannetta merkittävästi. Taistelujen kannalta hän ei näe sillä suurta merkitystä.

Lue myös: Lähes kaikki Hersonin eläintarhan eläimet kuolivat äkkitulvassa – näin asukkaat auttavat veden varaan joutuneita eläimiä

– Ei todellakaan mikään sodan käännekohta tai mikään muu. Tämä on enemmänkin humanitaarinen katastrofi kuin sotilaallinen murroskohta, Pihlajamaa sanoo.

Hän sanoo, että vaikka joen levenemisellä voi olla vaikutusta maavoimien joukkojen toimintaan, tykistö- tai rakettitulta pystytään edelleen käyttämään.

– Joen leveneminen ei vaikuta mitenkään siihen, että molemmat osapuolet pystyvät kyllä edelleen pommittamaan toisiaan, koska tykit kyllä kantavat.

Lue myös: Tulvavesi imaisi talon mukaansa Hersonissa – tältä uusi aamu näytti paikallisten silmin padon räjäytyksen jälkeen