Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tiedotustilaisuuden tartuntatautilain muutoksista koskien rajaturvallisuutta.
Tilasuus alkaa kello 15.30, ja paikalla ovat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen, joka esittelee hallituksen esityksen pääkohdat.
Tilaisuudessa käsitellään lakiesitystä, jonka perusteella jatkossa voidaan tehdä pakollisia terveystarkastuksia, joihin voi kuulua myös koronatesti.
Tarkastuksesta kieltäytymisestä voisi seurata sakkoa tai jopa kolme kuukautta vankeutta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa.
16.33: Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen esitteli tilaisuudessa lakimuutoksen pääkohdat. Muutoksia tehdään tartuntatautilain pykälään 16 ja 22.
Pakollista terveystarkastusta koskevat muutokset eivät Keinäsen mukaan ole suuria. Muutoksen jälkeen aluehallintovirasto voi kohdistaa terveystarkastuksen yksittäiseen tai useaan henkilöön.
Lisäksi annetaan toimintavaltuuksia kuntien ja sairaanhoitopiirien vastaaville lääkäreille, jotka voivat edellyttää pakollista terveystarkastusta. Näin tehdään, koska lakimuutosten on tarkoitus pysyä voimassa koronapandemian jälkeenkin. Se koskee kaikkia yleisvaarallisia tartuntatauteja.
Keinänen kertoo myös, miten esimerkiksi erilaiset todistukset otetaan huomioon terveystarkastustilanteissa.
– Jos esimerkiksi rajalla henkilöllä on todistus negatiivisesta testituloksesta, niin siinä yhteydessä ammattilainen voi katsoa, ettei ole tarvetta laajempaan terveystarkastukseen ja koronatestin tekemiseen.
Tämän lisäksi muutosta ehdotetaan lain pykälään 22, joka koskee tiedonantoa.
– Henkilön tulisi itse antaa tietoja tarvittaessa, kun hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Aiemmin tämä on perustunut vapaaehtoisuuteen. Muutoksen on tarkoitus myös helpottaa eri viranomaisten tiedonvaihtoa, esimerkiksi matkustajista.
– Me mahdollistamme paremman tartuntatautien jäljittämisen, koska altistuneen tai tartunnan saaneen on velvollisuus antaa tietoja.
16.02: Alkuun ministeri Kiuru kertoi lain tarkoituksesta ja Suomen koronatilanteesta.
– Alkuun on todettava, että kuten olemme huomanneet, koronatilanne jatkuu Suomessa huolestuttavana, vaikka tilanne on yksi Euroopan parhaimmista, myös meillä tapausmäärät ovat kasvussa.
Koronatilanne on etenkin Uudellamaalla kääntynyt huonompaan suuntaan ja Kiurun mukaan on vaarana, että tilanne voi nopeasti muuttua huonommaksi koko maassa. Suomen koronatilannetta varjostaa virusvarianttien esiintyminen.
– Ne toimet, joilla on ennen pärjätty, eivät enää yksin riitä taistelemaan viruksen aiheuttamaa uhkaa vastaan.
Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa tartuntatautilain muutoksista, joiden tarkoituksena on helpottaa koronatapausten tunnistamista.
– Olemme tänään jo aamupäivällä antaneet eduskunnalle esityksen tartuntatautilain uudesta päivittämisestä.
Lakiesitys laajentaa aluehallintovirastojen mahdollisuutta tehdä terveystarkastuksia. Uuden lain myötä terveystarkastus voisi olla pakollinen tietyssä tilanteissa ja siitä kieltäytyminen sakolla tai jopa kolmen kuukauden vankeudella rangaistava teko.
– Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla pakollista henkilöille, jotka tulevat tiettynä aikana tietyistä maista suomeen tai tietyissä työpaikoissa työskenteleville henkilöille, Kiuru täsmensi tiedotustilaisuudessa.
Rajanylityspaikoille ja rakennustyömaille
Hallitusneuvos Liisa Katajamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo STT:lle, että laajoja pakollisia terveystarkastuksia voitaisiin tehdä esimerkiksi lentoasemilla ja rajanylityspaikoilla mutta myös esimerkiksi rakennustyömaalla, jos on aihetta epäillä koronatartuntoja.
Esimerkiksi lentoasemalla kokonainen koneellinen matkustajia voitaisiin ottaa terveystarkastukseen, jonka jälkeen selvitetään, minkälaisen tarkastuksen kukin tarvitsee. Tarkastukseen liittyvät testit tekevät terveydenhuollon ammattilaiset.
– Terveystarkastuksen sisältö riippuu siitä, onko henkilöllä todistus esimerkiksi jo sairastetusta taudista tai tuoreesta testituloksesta.
Laajat niin sanotut pakkotestaukset mahdollistavaa lakiesitystä on valmisteltu pitkään. Ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu esitys kaatui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Sen jälkeen valmistelu siirtyi STM:lle.
Nyt esitettyjen muutoksien on tarkoitus jäädä pysyväksi eikä vain koronaepidemian ajaksi.