Jääkiekon SM-liigan mestaruus on jaettu 29 kertaa. Useita mestarijoukkueita yhdistää paitsi taidollinen ylivertaisuus myös se, että matkalla SM-kultaan vieraillaan muita harvemmin jäähyaitiossa. Runkosarjassa joukkueen peli hiotaan valmiiksi. Peräti yhdeksän kertaa eli lähes joka kolmas kerta tuleva mestari on ollut vähiten rangaistu joukkue runkosarjassa. Pääsääntönä pätee, ettei maaleja tehdä boxista eikä mestaruuksia voiteta jäähyaitiosta.
-Tämä on maalintekopeli. Sääntökirja lähtee siitä, että maalintekoa pitää suosia enemmän kuin maalin estämistä, SM-liigan erotuomarijohtaja Arto Järvelä linjaa.
-Onhan se selvä, että nykyaikana jäähyt ratkaisevat paljon, koska maalimäärät ovat olleet laskussa. Suuri osa peleistä ratkeaa juuri yli- ja alivoimapelaamisella, liigaa johtavan Jokerien toimitusjohtaja Matti Virmanen ynnää.
Ilves oli ensimmäinen SM-liigan kultamitalien viejä, joka keräsi runkosarjassa vähiten rangaistuksia. Tamperelaisseura voitti loppuottelusarjan 1985 ja saman tempun myös vähiten rangaistuna teki sen naapuri Tappara seuraavana keväänä. Tappara vahvisti menestyskaavaa nopeasti eli ylsi ykköseksi kauden 1987-88 päätteeksi.
Sittemmin vähimmillä runkosarjajäähyillä mestaruusvalmistelut ovat aloittaneet TPS vuonna 1990, Jokerit 1992, Jokerit 1996, Jokerit 1997, TPS 2000 ja TPS 2001. Toiseksi pienimmillä rangaistusminuuttimäärällä runkosarjan ovat mestaruuskautenaan kahlanneet Tappara 1984, Tappara 1987, TPS 1991, sekä puolustava mestari Kärpät viime keväänä.
-Jos istut jäähyllä koko ajan, on ihan selvää, että ei hirveitä mahdollisuuksia ole voittaa. Ne joukkueet jotka välttävät jäähyaition varmasti pärjäävät paremmin, Virmanen jatkoi.
Muutama poikkeus
Jääkiekkoareenan lehtereilläkin kauneus on katsojan silmissä. Toiset ylistävät somia kuvioita ja useita syöttöjä edeltäviä maaleja - pelejä joissa taklaukset ja muu rymistely ovat kaukana taka-alalla. Osa penkkiurheilijoista taas nauttii erityisesti kovasta pelistä, jossa laidat ryskyvät ja osumia annetaan sekä otetaan.
-Pudotuspeleissä säännöt (tulkinta) muuttuvat. Runkosarjan jäähymäärät eivät välttämättä vaikuta, peli muuttuu vähän erilaiseksi. Mutta on selvä, että jäähyjen kautta ei voi voittaa, Virmanen linjaa.
SM-kullan on vienyt vain kolme kertaa joukkue, joka on ollut runkosarjassa jäähy-ykkönen. Moiseen harvinaisuuteen ovat yltäneet Kärpät 1981, sekä HIFK 1983 ja 1998. Kaikkia kyseistä kolmea kultamitalijoukkuetta muistetaan kuitenkin siitä, että ne esittivät paitsi tuloksellisesti komeaa myös näyttävää jääkiekkoa.
-En usko, että nykypäivänä ketään pystytään pelottelemalla saamaan pois tolaltaan, entinen liigatuomari Järvelä aprikoi.
Henkinen sota ja ääripäät
Erotuomarijohtaja Järvelän mielestä runkosarjan jäähyistä ja menestyksestä pudotuspeleissä ei pidä vetää liian syviä johtopäätelmiä. Järvelä aloitti liigassa linjatuomarina 1983 ja vihelsi sitten 10 vuotta SM-liigassa päätuomarina, sekä jakoi oikeutta myös MM-kisoissa 1989, 1990 ja 1998.
-Runkosarja- ja pudotuspelit ovat kaksi eri juttua, tuomaripomo Järvelä muistuttaa 1975:n viheltämänsä ottelun kokemuksella.
-Runkosarjassa haetaan henkisiä asetelmia. Urheiluun kuuluu aina henkinen sodankäynti - palloilulajeihin erityisesti vielä, Järvelä tietää.
Ääripäät ovat edustettuina vahvasti jääkiekon SM-liigan mestariryppäässä 1976-2004. Kun mestarilistaan lasketaan mukaan vähiten ja eniten jäähyjä runkosarjassa keränneiden lisäksi molemmista jäähymääräpäistä kakkos- ja kolmossijalla olleet päästään lukuun 22.
Vain harva on yltänyt kultaan jäähymäärien keskikastista varsinkaan tuoreimmilla kausilla. Poikkeuksista neljä sattui liigan alkutaipaleella eli seitsemän ensimmäisen vuoden aikana.
-Täytyy olla jokin formaatti menestymiseen. Välimuodolla ei tule menestystä. Täytyy panna voimavarat likoon kunnolla, Järvelä summaa.
Jääkiekon SM-liigan mestarijoukkueen jäähymäärä runkosarjassa ja sija rangaistuspörssissä:
1976: TPS, 350 min, 8:s. 1977: Tappara, 341, 6. 1978: Ässät, 396, 2. 1979: Tappara, 428, 4. 1980: HIFK, 375, 8. 1981: Kärpät, 438, 1. 1982: Tappara, 379, 5. 1983: HIFK, 494, 1. 1984: Tappara, 358, 9. 1985: Ilves, 260, 10. 1986: Tappara, 255, 10. 1987: Tappara, 455, 9. 1988: Tappara, 409, 10. 1989: TPS, 399, 8. 1990: TPS, 361, 12. 1991: TPS, 404, 11. 1992: Jokerit, 349, 12. 1993: TPS, 489, 10. 1994: Jokerit, 531, 10. 1995: TPS, 770, 3. 1996: Jokerit, 548, 12. 1997: Jokerit, 575, 12. 1998: HIFK, 1024, 1. 1999: TPS, 816, 9. 2000: TPS, 607, 12. 2001: TPS, 533, 13. 2002: Jokerit, 996, 3. 2003: Tappara, 761, 8. 2004: Kärpät, 674, 12.
(MTV3-STT)