Siviilipalvelus lyhenee 12 kuukauteen

Eduskunta pääsee jälleen keskustelemaan siviilipalveluksen pituudesta. Hallitus antaa ensi viikolla esityksen uudesta siviilipalveluslaista. Sen perusteella palvelusaika on lyhenemässä 13 kuukaudesta 12:een.

Suuri periaatteellinen uudistus on siviilipalveluksen ulottaminen myös poikkeusolojen aikaan. Siviilipalveluskeskus määrää miehet kriisiaikana avustaviin siviililuonteisiin kriisitehtäviin, lähinnä pelastus- ja väestönsuojelutyöhön. Nykylain mukaan siviilipalvelusmies siirtyisi puolustusvoimien alaisuuteen.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) on iloissaan uudistuksesta. Hänen mielestään uudella lailla poistuu viimein siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen vastakkainasettelu. Siviilipalveluksen pituus ei liioin ole enää rangaistuksen luonteinen. Hän oli tyytyväinen, että hallitus pääsi esityksestä yksimielisyyteen.

Uuteen lakiin on kirjattu huumetestaus. Testaaminen perustuu vastakin vapaaehtoisuuteen. Palveluksessa oleva voidaan kuitenkin velvoittaa huumetestiin. Testistä tai testaustodistuksen toimittamisesta kieltäytyminen voi johtaa palveluskelpoisuuden arviointiin. Arvioinnin perusteella palvelus olisi mahdollista keskeyttää, mutta palvelusvelvollisuus kuitenkin jatkuisi edelleen. Velvollisuus toimittaa huumetestitodistus perustuu palvelus- ja työturvallisuuden varmistamiseen.

Peruskoulutuksessa painotetaan nykyistä enemmän pelastustoimintaa ja väestönsuojelua. Tosin koulutukseen sisältyy edelleen yleissivistävää teoriaopetusta.

Palvelusajan pituus kompromissi

Siviilipalvelukseen voi vastedes sisältyä enintään kahden kuukauden mittainen osuus ulkomailla. Tähän tarvitaan kuitenkin siviilipalvelusvelvollisen suostumus. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen, jolla on lisäksi toisen valtion kansalaisuus, jätetään kutsumatta palvelukseen rauhan aikana.

Nykyisin palveluspaikkojen hyväksymisestä päättää työministeriö. Uusi laki siirtää päätöksenteon siviilipalveluskeskukseen, joka vastaa myös kurinpitomenettelystä ja rangaistusten määräämisestä. Vastedes valtio osallistuu majoituskustannuksiin, kun nykyisin majoituksen kustantaa palveluspaikka.

Alkujaan oli suunnitteilla palvelusajan lyhentäminen 330 vuorokauteen eli yhteentoista kuukauteen. Puolustusministeriö ja pääesikunta pitivät kuitenkin tätä epätasa-arvoisena varusmiespalvelusaikaan verrattuna. Cronbergin mukaan eduskuntaryhmät päätyivät keskusteluissaan 362 päivään. Esityksessä luovuttiin myös siviilipalvelusvelvollisten jatkokoulutuksesta.

Esityksessä korostetaan, että uudistuksen tavoitteena on saattaa laki vastaamaan perustuslain mukaisia perusoikeuksia sekä kansainvälisten sopimusten mukaisia ihmisoikeusvaatimuksia myös poikkeusolojen aikana. Uudella lailla kumotaan vuodelta 1991 peräisin oleva siviilipalveluslaki.

Esitys liittyy ensi vuoden talousarvioon. Laki on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta.

Aseistakieltäytyjäliitto tyytymätön siviilipalveluslakiin

Aseistakieltäytyjäliiton mielestä hallituksen esitys uudesta siviilipalveluslaiksi on kokonaisuudessaan riittämätön askel eteenpäin. Liitto arvostelee, että lakiesitys puuttuu useimpiin nykyisen siviilipalveluslain epäkohtiin, mutta ratkaisut jäävät useimmiten puolittaisiksi.

Liitto harmittelee kannanotossaan, että esimerkiksi totaalikieltäytyjien kohteluun liittyvät ongelmat jäävät kokonaan ratkaisematta. Kuitenkin liitto pitää ilahduttavana sitä, että neljässä eri hallituskokoonpanossa kymmenisen vuotta jatkuneen keskustelun jälkeen hallitus on viimeinkin ryhtynyt tehokkaisiin toimiin lain muuttamiseksi.

Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan kuukauden lyhennys ei riitä toteuttamaan eri palvelusmuotoja suorittavien yhdenvertaisuutta.

(MTV3-STT)