Sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi on nousemassa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Valtioneuvosto esittää, että Pimiä nimitettäisiin virkaan 1. helmikuuta alkaen. Nykyinen kansliapäällikkö Ilkka Salmi palaa takaisin EU-komissioon.
Pimiä on varatuomari ja toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna keväästä 2015 alkaen. Yksi hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on eriarvoisuuden vähentäminen, josta Pimiällä on nykyisen virkansa puolesta osaamista.
Iltalehti uutisoi esityksestä jo tiistaina. Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon päätös esittää virkaan Pimiää on herättänyt keskustelua, koska aiemmin vihreät ovat julkisuudessa paheksuneet poliittisia virkanimityksiä. Pimiä on aiemmin työskennellyt muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana ja vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Pääosan urastaan hän on toiminut valiokuntaneuvoksena eduskunnassa.
Ohisalo ei kommentoi asiaa STT:lle, koska on virkamatkalla.
Sisäministeriön kansliapäällikön virkaa hakivat myös muun muassa suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi. Iltalehden jutun mukaan kokoomuslainen Pelttari olisi ollut Pimiää pätevämpi virkaan. Pelttari toimi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä vuosina 2009–2011.
Myös väistyvän kansliapäällikkö Salmen nimitti kokoomuslainen sisäministeri. Salmi toimi kahden kokoomuslaisen sisäministerin erityisavustajana.
Kokoomus on nyt oppositiossa.
Sisäministeriön kansliapäällikön virka on viiden vuoden määräaikainen pesti. Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa ministerin apuna.
Presidentin pitää vielä hyväksyä nimitys. Seuraava presidentin esittely on ensi viikon perjantaina.
Nimityksistä seurannut usein jälkipuheita
Virkanimityksien poliittisuudesta on usein syntynyt jälkipuheita. Esimerkiksi viime elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtoon valittiin demaritaustainen Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) esityksestä. Aiemmin ministeriötä johtanut kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee sai lähteä.
Julkisuudessa herätti kummastusta, kun STM:n kansliapäällikön virka laitettiin auki jo toissa vuoden syksyllä lähes vuosi ennen virkakauden päättymistä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan jatkokauden. Nimitys kuitenkin siirtyi uudelle hallitukselle, kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja.
Oikeuskansleri, joka valvoo virkanimitysasioissa nimitysmenettelyn lainmukaisuutta, käsitteli viime vuonna antamassaan ratkaisussa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttämistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oikeuskansleri ei löytänyt nimityksestä huomautettavaa.
Myös Päivi Nergin nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuotta sitten herätti kritiikkiä. Kristillisdemokraattista sisäministeri Päivi Räsästä syytettiin Nergin suosimisesta poliittisin perustein, sillä kokemuksensa puolesta Nerg jäi julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan vastaehdokkaistaan.
Ministeriön kansliapäällikkö on esimerkki virasta, joka on niin tiiviisti kytköksissä politiikkaan, että poliittiselle painotukselle on löydetty myös perusteluja.
Muissakin ministeriöissä haetaan johtajaa
Muutama muukin ministeriö saa tänä vuonna uuden johtajan. Kiinnostavin lienee valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikön valinta Martti Hetemäen seuraajaksi. Hetemäkeä on yleisesti pidetty Suomen vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä.
Tammikuussa päättyvät myös haut ympäristöministeriön kansliapäällikön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön tehtäviin. Ainakin ympäristöministeriön kansliapäällikkö menee vaihtoon, sillä virassa vuodesta 2008 ollut Hannele Pokka (kesk.), 67, ei voi ikänsä puolesta jatkaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön virka tulee hakuun tänä vuonna. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa kokoomuslainen Jari Gustafsson.