Viro 2004. Ohjaus & käsikirjoitus: Jaak Kilmi & René Reinumägi. Tuottaja: Anu Veermäe. Kuvaus: Arko Okk. Leikkaus: Lauri Laasik. Pääosissa: Jass Seljamaa, Lilian Alto, Evelin Kuusik, Uku Uusberg, Vadim Albrant, Arvo Kukumägi, Anu Saagim. Kesto: 97 min.
On kesä 1986. Sadat nuoret eri puolilta Viroa ovat kokoontuneet yhteiselle koululaisleirille maaseudun rauhaan. Maan parhaat nuoriso-osastot kilpailevat Sotshin matkasta leikkimielisten kisailujen hengessä. Edessä on kolme aurinkoista päivää ja kiihkeää yötä täynnä ihastumisia, juopottelua ja bailaamista.
16-vuotias Tanel (Jass Seljamaa) on matkustanut leirille Krootusen joukkueen mukana. Tytöt, etenkin blondi Diana (Evelin Kuusik), kääntävät pojan pään, kunnes jotain vakavampaa alkaa muhia uteliaan teinin aivoissa. Kun totalitaarisen yhteiskunnan pakkopaita alkaa kiristää liikaa, nousevat nuoret yhteistuumin kapinaan. Jossain kaukana myllertää Afganistanin sota - kasvatetaanko virolaisvesoista pelkkää tykinruokaa neuvostoarmeijan riveihin?
Sikojen vallankumous on kuvaus mielenkiintoisesta hetkestä Viron lähihistoriassa. Komsomolin, kommunististen nuorten yhdistyksen, organisoima koululaisleiri muuttuu kapinan näyttämöksi leirinjohtajien mielivallan myötä. Vaikkei kesäisillä riennoilla ole paljoakaan tekemistä kommunismin kanssa, ovat nuoret yhtäkaikki punajohdon rautaisessa, suvaitsemattomassa otteessa.
Espoo Cinéssä elokuun lopulla esitetty Jaak Kilmin ja René Reinumägin uutuuselokuva on hajanainen esitys seksinnälkäisten teinien kesäkapinasta. Se, onko kysymys komediasta vai draamasta, jää avoimeksi: Sikojen vallankumous vilisee farssiainesten ohella myös vakavampia sävyjä, sodan uhkakuvia ja pelkoja.
Keskushenkilö Tanel ja koko Krootusen porukka ovat saapuneet kesän kohokohdan viettoon jotenkin puolihuolimattomasti, virallisesta ideologiasta välittämättä, pullokassien kanssa. Mieli palaa tyttöjen, jos kohta kypsempienkin naisten (sivuroolissa uhkea rouva Ratia, Anu Saagim!) pöksyihin. Kun naapurista löytyy läjä kuolleita sikoja, kuohahtavat teinien tunteet kertaheitolla. Ovatko he pelkkiä lahtauslistalle joutuneita possuja vai onko heidän yksilöllisyydellään vielä arvoa? Sotaan joutumista pelkäävä Urmas (Uku Uusberg) lietsoo kaverinsa kapinaan, ja ainoastaan yksi heistä, pomon poika Erki (Mikk Tammepõld) vetäytyy mellakoinnista. Mutta voiko hänkään lopulta vastustaa nuoren voiman nousua?
Sikojen vallankumous on paikoin hauska ja visuaalisesti kekseliäs nuorisoelokuva. Parhaimmillaan se on kuvatessaan kasaritunnelmia, discoa Duran Duraneineen ja breikkaajineen. Eroottista epätoivoa tihkuvien teinien kanssakäymisessä on juopunutta surkuhupaisuutta ja liikuttavuutta. Ajoitus vain ei ole kohdallaan; kohtaukset on venytetty aivan liian pitkiksi, mikä heittää kapuloita kerronnan rattaisiin. Myös käsikirjoitus onnahtelee ratkaisevilla hetkillä; kapinan motivointi ja kehittyminen on toteutettu heppoisesti.
Nuoret näyttelijät ovat sinänsä söpöjä ja sopivan viattomia tehtäviinsä, mutta pintaa syvemmälle luonnekuvissa ei missään vaiheessa päästä. Sikojen vallankumous tarrautuu liiaksi kulloiseenkin kesäisen idyllin hetkeen menettäen siten näkökulman kokonaisuuteen. Viron maalaismaisema on rehevä ja villiintynyt, nuoret sen helmassa silti valitettavan valjuja.
Teksti: Outi Heiskanen
Kuva: Sandrew Metronome