Savirakentaminen on tulevaisuuden haaste

Savesta on tulossa uusi vaihtoehto ympäristöystävälliselle rakentamiselle. Yksittäiset ekorakentajat ovat jo käyttäneetkin savea rakentamisessa ja savesta on rakennettu esimerkiksi navettoja ja talleja satoja vuosia. Kuitenkin vasta nyt savirakentamista on tutkittu yhtenä rakentamisvaihtoehtona ja sille lasketaan mahdollisuuksia kasvavana rakennusmuotona.

Savi rakennusmateriaalina

Polttamattomat savirakennusmateriaalit tehdään savesta, hiekasta ja uusiutuvista luonnonmateriaaleista. Perinteisesti kevennysaineina on käytetty olkisilppua, mutta viimeaikoina on alettu käyttää myös puu- tai hamppusilppua sekä puusta ja kuitukasveista saatavia kuituja. Jos laastia tarvitaan, laastina käytetään savilaastia.

Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on tarjolla polttamatonta savitiiltä ja savilaattaa. Tulevaisuudessa Suomeen toivotaan myös muita savirakennustuotteita, esimerkiksi isoja 60 - 90 cm:n levyisiä väliseinäelementtejä.

Teknillisen korkeakoulun Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikkö (LRT) on tutkinut savirakennusmateriaaleja kaksivuotisessa projektissaan. Mikael Westermarck korostaa saven merkitystä nimenomaan sisämateriaalina: "Suomessa ei kannata tehdä asuinrakennusten ulkorakenteita savesta. Sisustus-lähtökohtaisesti savi taas on hyvä materiaali, juuri pintamateriaalikäyttöön sopiva." Tällainen osittainen savitalo on hyvä vaihtoehto ekologisesti ajattelevalle ja hyvää sisäilmaa rakastavalle rakentajalle.

Luontoystävällinen savi

Polttamaton savi säästää luontoa heti valmistusvaiheessa. Valmistusvaiheen energiansäästön lisäksi luonnonmukainen raaka-aine ja rakennusjätteen väheneminen puoltavat saven käyttöä ekologisessa rakentamisessa. Lisäksi savella on kyky tasapainottaa huoneilman kosteutta ja tämän vuoksi savitalossa on siis hyvä sisäilma. Savesta ei myöskään irtoa haitallisia hiukkasia ilmaan.

Käyttö vielä vähäistä

Seppälän Tiili Oy Tarvasjoelta toimittaa sekä savijauhoa että polttamattomia tiiliä ja laattoja niitä haluaville. Polttamattomat savitiilet ovat samanhintaisia tavallisten tiilien kanssa, kappalehinta pyörii kolmen markan tienoilla. Vaikka kustannuksia ei tule tavallista rakentamista enempää, on savirakennusmateriaalien käyttö vielä vähäistä. Kari Seppälän mukaan Seppälän Tiilestä kysellään savitiiliä vielä suhteellisen vähän: "Kyllä me olemme jo välittäneet materiaalia, mutta vielä aika vähäisessä määrin. Mutta jos ihmiset ovat kiinnostuneita, järjestämme kyllä halukkaille savirakennustuotteita."

Mikael Westermarck (LRT) kertoo, että toiveet savirakentamisen kasvamiselle ovat kovat: "Olisi hienoa, jos savirakennusmateriaalien käyttö lisääntyisi, sillä silloin rakentaminen olisi ympäristöystävällisempää. Varsinkin vanhoja savirakennusmuotoja, kuten savirappausta ja polttamattomia savitiiliä kohtaan suhtaudutaan kyllä myönteisesti. Kaikki tietävät, että ne toimivat rakennusmateriaaleina hyvin."

Kestävyydessä petraamista

Vaikka polttamaton savi on kiistatta hyvä vaihtoehto rakennusmateriaaliksi, sillä on myös joitain huonoja puolia. Sen lämmöneristävyys ei ole paras mahdollinen ja myöskään käsittelykestävyys ei ole kovin hyvä. Savitiiltä täytyykin käsitellä hellävaraisesti, että se ei rikkoudu. Valmis seinä sen sijaan kestää hyvin normaalia käyttörasitusta.

Muualla pidemmälle vietyä

Suomessa savirakentaminen on vielä lapsen kengissä. Kuitenkin esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa savirakennusmateriaalit ovat jo pitkälle vietyjä ja niitä on hyvin tarjolla. Valikoimassa on myös useampia tuotteita. Keski-Euroopan savirakennustarjonnasta löytyy esimerkiksi seinälaattoja, rappausta, kevyttiiliä ja akustisia paneeleja.

Kurssitusta luonnonmukaisen rakentamisen saloihin

Sekä savi- että muita luonnonmukaisen rakentamisen niksejä voi opetella Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikön järjestämillä kursseilla. Kursseja järjestetään eri puolella Suomea. Kiinnostuneet voivat tiedustella kursseista Juha-Pekka Riuttamäeltä numerosta: 09-4514459.

Savituotteita voi tiedustella mm. Auratalot Oy:ltä puh. 040 7056463.

Teksti: Niina Rintamäki
Kuvat: Teknillinen korkeakoulu, Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikkö www.hut.fi/Yksikot/LRT/index.html

Lue myös:

    Uusimmat