Salattujen elämien eilisen jakson dramaattista loppuratkaisua pohdittiin pitkään erityisesti sosiaalisessa mediassa. Josko toki myös kahvipöydissä ja tuntemattomien kanssa hississä nolon hiljaisuuden välttämiseksi.
Mediatutkija, Turun yliopiston elokuvatutkimuksen lehtorin Veijo Hietalan mukaan faneille on ollut aina tärkeää keskustella ja vaihtaa mielipiteitään fanittamastaan aiheesta. Myös paljon ennen sosiaalisen median maihinnousua.
- Sosiaalinen media on helpottanut fanien keskustelua. Sosiaalinen media luo myös nopeasti ilmiöitä tietyistä sarjoista ja elokuvista. Keskustelu lisää nautintoa siitä, että voi kokea sarjan ulkopuolellakin salkkarielämää kavereiden kanssa, Hietala sanoo.
Tutkija Heidi Kenonen Tampereen yliopistosta sanoo, että Facebook on kytköksissä fiktiosta käytävään keskusteluun, ja toden sekä epätoden rajan hämärtymiseen.
- Myös se vaikuttaa, miten iltapäivälehdet uutisoivat. Ne kirjoittavat sarjasta fiktiivisten henkilöiden nimillä ja lisäävät näyttelijöiden oikeisiin nimiin määritteitä, kuten Salkkari-Jarmo tai vastaavaa.
- Ally McBeal-sarjan kohdalla on tutkittu siitä julkaistua kirjoittelua. Siinä havaittiin samanlaista kohujen rakentamista. Se, että iltapäivälehdissä rakennetaan sensaatioita, vaikuttaa siihen, että kiinnostutaan sarjan jaksosta. Sitten siihen suhtaudutaan etukäteen niin, että on odotettavissa jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
Veijo Hietalan mukaan mediat ovat ristiinpromonneet ja nostaneet ilmiöitä jo pitkään.
- Nykyään ei voi puhua tv-sarjoista yksinään. Sarjat ovat eräänlaisia kokonaisuuksia, joissa on mukana ilmiötä luomassa monenlaisia medioita.
- Jos miljoona ihmistä katsoo Salkkareita, on melkoinen myyntivaltti myös lehdille puhua Salkkareista. Jos ihminen ostaa lehden siksi, että kannessa on joku uutinen Salkkareista, kyllähän se uutinen kannattaa tehdä. Se myös lisää yleistä hypetystä ilmiön ympärillä.
- Faneille ei ole mitään vahinkoa tästä. Ehkä rahaa voi mennä, mutta esimerkiksi Jokerien faneillakin menee rahaa, kun käydään matseissa.
