Saksan passi houkuttelee Britannian juutalaisia edessä olevan EU-eron takia

– Heti Brexitin (kansanäänestyksen) jälkeen ajattelin, että Saksan kansalaisuuden takaisin saaminen oli jotain mitä halusin, koska ennen Brexitiäkin tunsin itseni osaksi EU:ta. Olin eurooppalainen, olin syvästi kiinnostunut saksalaisesta kulttuurista 14-vuotiaasta lähtien, jolloin aloin opiskella saksaa, sanoo dokomenttielokuvien ohjaaja Ben Lewis AP-televisiolle. 

Britanniankin juutalaisille Saksan kansalaisuuden hakeminen on vaivatonta. Saksan lain mukaan maa palauttaa kansalaisuuden natsi-Saksan 1930- ja 40-luvuilla vainoamien juutalaisten jälkeläisille.

Se ei edellytä Saksassa asumista, mutta passi helpottaa muun muassa liikkumista EU:ssa.

Satoja britannianjuutalaisia on jo ollut yhteydessä Saksan lähetystöön kansalaisuusasiassa. Ainakin sata varsinaista hakemusta on jätetty äänestyksen jälkeen. Viime vuosina hakemuksia on jätetty parisenkymmentä vuosittain.

Saksan esimerkki auttanut

Adolf Hitlerin hirmutyöt ovat syvällä juutalaisten sieluissa ja muistissa. Suhde Saksaan on kuitenkin muuttumassa ajan myötä, ja sen eteen Saksa itse on tehnytn osansa.  

– Mielestäni useimmat ihmiset näkevät, mitä Saksa on tehnyt toisen maailmansodan jälkeen liittyen menneisyyden käsittelyyn, muistamisen kulttuuriin, koulutuksen voimavaroihin ja miten se on sitoutunut opettamaan kansanmurhasta, pohtii Michael Newman, Jewish Refugees -yhdistyksen toimitusjohtaja.

Saksan kansalaisuutta hakevat puhuvat ovien pysymisestä auki Euroopassa.

– Kyse on menneisyyden kauhujen totuuden tunnustamisesta, mutta myös yrityksestä rakentaa parempaa tulevaisuutta yhdessä, ja eurooppalaisena haluan tehdä niin, kertoo kirjailija Thomas Harding. 

Elokuvaohjaaja Lewis sanoo työskennelleensä Euroopassa koko elämänsä ajan. 

"Rakastan Berliiniä"

– Rakastan Berliiniä, voisin kuvitella asuvani siellä. Ehkä teen niin joskus. Ja haluan ottaa vakaan ja dokumentoidun kannan, sellaisen joka on hakattu kiveen, että vastustan Brexitiä, Lewis sanoo.

Kirjailija Harding on käsitellyt Saksaa ja saksalaista menneisyyttään kirjassaan  The House by the Lake. Hardingin mukaan Saksa näyttää nyt eurooppalaista johtajuutta esimerkiksi ottamalla vastaan miljoona pakolaista.

– Kyse ei ole niinkään sanomisesta 'näkemiin' Britannialle, vaan sanomisesta 'hei' Euroopalle, Harding määrittelee. 

Ennen toista maailmansotaa Euroopassa oli noin yhdeksän miljoonaa juutalaista, suurin osa heistä eli itäisessä Euroopassa. Saksan juutalaisväestö oli vuonna 1933 yli puoli miljoonaa, sodan päätyttyä alle 40 000.

Ei ryntäystä Suomen passin perään

Brexit sinänsä ei ole näkynyt ainakaan tähän mennessä brittien suurena kiinnostuksena Suomen kansalaisuuteen. 

Suomen Lontoon lähetystöön on jonkin verran soiteltu passin saamiseen liittyen, mutta siihen se on jäänyt.

– Ei ole näkynyt, ei ole yhtäkään (kansalaisuushakemusta jätetty), sanoo konsuli Riitta Kukkonen Suomen Lontoon-lähetystöstä. 

Suomessakaan britit eivät ole lähteneet suurin joukoin leijonakantisen passin perään.

– Viime vuonna briteiltä tuli 33 kansalaisuushakemusta, tänä vuonna tähän mennessä 41, sanoo Heikki Taskinen, Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja.  

Lisäksi kansalaisuusilmoituksia on tullut tänä vuonna tähän mennessä 31 britiltä, kun viime vuonna niitä oli kolme. Kansalaisuusilmoituksen voi jättää muun muassa lapsesta, jonka isä on suomalainen, tai henkilö, jolla on aiemmin ollut Suomen kansalaisuus.