Ruotsin kuntatyöntekijät lakkoon

Ruotsissa kuntatyöntekijät aloittavat tänään vaiheittaisen lakon, johon osallistuu aluksi yli 9000 työntekijää. Naisvaltaisen kunta-alan työntekijät vaativat lisää palkaa ja parempia työehtoja.

Ruotsin kunta-alan työntekijät aloittavat tänään lakon, johon osallistuu alkuvaiheessa reilut 9000 työntekijää muun muassa päiväkodeissa, sairaaloissa ja pysäköinninvalvonnassa.

Kunta-alan työntekijäjärjestö sekä työnantajaa edustavat kuntaliitto ja maakäräjäliitto tapasivat sovittelijoita vielä eilen illalla. Noin kymmeneltä Suomen aikaa osapuolet totesivat lakon olevan väistämätön, koska sovusta oltiin vielä kaukana ja työntekijöiden asettama takaraja oli puoliltaöin.

Tähän mennessä annetut lakkovaroitukset koskevat yhteensä noin 19 000:tta eri ammateissa toimivaa kuntien ja maakäräjien työntekijää, mutta kaikki eivät lakkoile yhtä aikaa.

Kuntatyöntekijät vaativat lisää palkkaa ja parempia työehtoja. Naisvaltaisen kunta-alan palkat ovat jääneet jälkeen esimerkiksi teollisuuden palkoista. Neuvottelut ovat koskeneet noin 420 000:tta työntekijää.

Lakko etenee vaiheittain


Lakko koskee kerrallaan vain muutamia Ruotsin kuntia. Tämän viikon keskiviikosta ensi viikon tiistaihin lakossa ovat kolmen kunnan työntekijät. Samaan aikaan lakkoilevat lasten päivähoitajat viidessä muussa kunnassa ja yhdessä Tukholman kaupunginosassa.

Kunta-alan järjestöön kuuluvat pysäköinninvalvojat ovat kaikissa kunnissa lakossa keskiviikosta alkaen. Suuri osa pysäköinninvalvojista kuuluu kuitenkin eri liittoon. Kunnallisten kaatopaikkojen hoitajat lakkoilevat kaikissa kunnissa 14:nteen toukokuuta.

Viidessä sairaalassa ovat eräiden osastojen apuhoitajat ja sairaala-apulaiset lakossa viikon ajan. Ensi keskiviikosta lakko siirtyy uusiin sairaaloihin. Kahden viikon päästä lakkoilevat taas viikon verran kaikki työntekijät seitsemässä kunnassa ja lastenhoitajat seitsemässä muussa kunnassa.

Kuntatyöntekijät näyttävät käyttävän suunnilleen samanlaista taktiikkaa kuin syksyn 1995 kuntalakossa. Lakko kiertää kunnasta toiseen aiheuttamatta valtakunnallisia haittoja tai suurta vastustusta, mutta osoittaen kunnissa tehtävän työn tarpeellisuutta.

Ruotsalaisista suurin osa kannattaa kuntatyöntekijöiden palkankorotustavoitteita, ilmenee tuoreehkosta tuhannen ruotsalaisen mielipidekyselystä, jonka kunta-alan työntekijäliitto tilasi Temo-tutkimuslaitokselta.

Työntekijät sanoivat sopimuksensa irti

Kunta-alan työntekijöiden järjestö sanoi viime joulukuussa irti työehtosopimuksen, jonka mukaan alalle olisi tänä vuonna tullut vähintään 3,5 prosentin palkankorotukset. Järjestö vaati tuolloin vähintään 5,5 prosentin korotuksia sekä vähimmäispalkan kasvattamista.

Työnantajapuoli olisi tammikuussa suostunut 4,2 prosentin korotuksiin tietyille hoitoalan työntekijäryhmille ja kahden prosentin korotuksiin muille. Tämä oli työntekijäpuolen mielestä liian vähän. Asiasta neuvoteltiin sovittelijoiden välityksellä kuun alkuun, jolloin kuntatyöntekijät antoivat lakkovaroituksen. Tuolloisen sovintoesityksen mukaan palkat olisivat nousseet yhteensä 3,9 prosenttia, painottuen hoitoalalle. Esitys ei kelvannut kummallekaan osapuolelle.

Keskipalkka alle 1800 euroa

Ruotsin kunta-alalla saa ammattikoulutusta vaativissa tehtävissä kuntatyöntekijöiden järjestön mukaan palkkaa keskimäärin 16 300 kruunua eli noin 1780 euroa, kun teollisuustyöntekijöiden keskipalkka on 19 000 kruunua (n. 2080 euroa).

Alin palkka 18 vuotta täyttäneelle kuntatyöntekijälle on järjestön mukaan nykyisin 10 600 kruunua (1160 euroa) kuukaudessa. Järjestö vaatii, että kaikki 18 vuotta täyttäneet saisivat kunnissa vähintään 14 000 kruunua (1530 euroa) kuukaudessa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat