Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut Roman Schatz pohti vanhenemisen mukana tulevia pelkoja ja mahdollisuuksia.
Viisikymppinen mies on usein uransa huipulla. Toimittaja ja kirjailija Roman Schatz ymmärtää työlleen omistautuneita ikätovereitaan, joita työpaikan menettäminen ahdistaa. Työllistyminen yli 50-vuotiaana voi olla hyvin epätodennäköistä.
– Jos semmoinen ihminen, mies, saa fudut, niin siitä lähtee aika iso osa olemassaolon syystä, raison d'êtrestä, Schatz sanoo.
Positiiviseen tapaansa hän kuitenkin lisää, että työpaikan menettäminen voi olla rankkaa rahallisesti, mutta samalla vapauttavaa. Schatz sanoo, että potkut saanut mies joutuu keksimään itsensä uudestaan.
– Ehkä hän lähtee kävelemään maailman ympäri ilman kenkiä. Tai toteuttaa sen suuren unelmansa.
Työkuvioiden muuttuminen voi olla mahdollisuus. Tuolloin monella on jo maksettu talo ja auto, jotka voi myydä pois, jotta voi toteuttaa unelmansa.
Osa vanhenevista miehistä taas viidenkymmen ikävuoden saavutettuaan ostaa auton. Schatz ei ole lähtenyt kompensoimaan vanhenemista moottoripyörällä tai isolla autolla.
– Minulla oli iso musta auto, niin kuin suomalaisittain, Saksassa se olisi ollut keskiluokan auto. Mä möin sen kuusi, seitsemän vuotta sitten tarpeettomana ja hankin itselleni punaisen fillarin. Se on minun Ferrarini, Schatz sanoo.
– Mikään ei ole niin säälittävää kuin 68-vuotias ukko, jolla on pälvikalju ja avo-Porche pyllyn alla.
Millainen oli se aamu, kun Roman Schatz heräsi 40-vuotiaana? Mikä häntä pelottaa vanhenemisessa? Millä tavoin hän pitää itsestään huolta? Katso lähetys.