Rintamamiestalon remontti: asuintilojen muutokset

Kun lisälämmöneristys oli paikallaan, ilmastointi uusittu koneelliseksi ja kellarin lattia piikattu auki huonekorkeuden lisäämiseksi, oli aika siirtyä huonetilojen uudelleenjärjestelyyn.

Arkkitehti Kimmo Lylykangas on huolehtinut korjausten kokonaissuunnittelusta: "Tämä korjauskohdehan ei ole varsinainen rintamamiestalo," hän täsmentää. "Se on suunniteltu vuonna 1947 asiakkaalle hänen toivomustensa mukaisesti.. Rintamamiestalohan on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan: tavallisin ratkaisu on sellainen, jossa tilat sijaitsevat savuhormin ympärillä ja ovat usein läpikuljettavia. Siksi siinäkin tulee korjauksen yhteydessä yleensä eteen toiminnallisten ongelmien korjaus."

Kohteemme edustaa hyvin saman ajan rakentamista ja rakennustekniset haasteet ovat aivan samanlaiset kuin varsinaisessa rintamamiestalossakin. Tyypillinen tapaus oli ulkoseinän lisälämmöneristys: kyseessä oli purueristeinen ulkoseinä, jonka ulkoverhous ei tuuletu lainkaan. Sellaisen lisäeristämisessä täytyy olla hyvin tarkkana - jos sisäpuolelle lisää lämmöneristettä ilman huolellisesta harkintaa ja toteutusta, kastepiste saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä rakenteen sisälle. Silloin 50 vuotta hyvin toiminut rakenne meneekin korjauksen yhteydessä pilalle!

Oikeastaan vain huonetilojen suhteen tilanne hiukan poikkesi perinteisestä rintamamiestalosta: rakennus oli suunniteltu alunperin siten, että vain yhdessä kerroksessa asuttiin ja ullakko- ja kellaritilat olivat aputiloja. Kellarissa sijaitsivat tekninen tila ja sauna, ullakolla oli sitten varastotilaa.

Pohjaratkaisu on osoittautunut hyvin toimivaksi, joten huonetilojen osalta ei tarvittu suuria muutoksia. Huomattavin lisäys ovat nykyaikaiset peseytymistilat, jotka olivat tähän asti puuttuneet - vain kellarin löylyhuoneessa oli pesupiste. Sisätilojen keskeinen haaste olikin Lylykankaan mukaan väljäkulkuisemmat portaat ylös ja alas: portaiden merkityshän kasvaa olennaisesti, kun ullakko ja kellaritila otetaan nyt asuinkäyttöön.

Itse rakennuspaikka asetti tämän toteutukselle tiettyjä reunaehtoja. Talon alla on kallio - noin puolen talon osalta se on hyvin lähellä alapohjaa, ja sillä kohtaa ei tietenkään voi mennä portailla alaspäin. Toinen huomioitava tekijä olivat luonnollisesti sama kuin kaikissa vanhoissa taloissa tyypistä ja iästä riippumatta: kantavat rakenteet.

Osittain näistä johtuen päädyttiin sijoittamaan kellarin porras ruokailutilaan. Toisaalta ratkaisun ansiosta pääsee nyt kodinhoitotilaan kätevästi keittiön ja sieltä edelleen saunaan ja tekniseen tilaan. Yläkerran porras puolestaan nousee eteistilasta. Se saatiin vieläpä toteutettua siten, että porrasta voidaan avata vähän olohuoneeseen ja kuitenkin pitää olohuoneen seinäpinnat ehjinä ja hyvin kalustettavina.

Lue myös:

    Uusimmat