Reiska perehtyy illuusiomaalaukseen.

Vaikka Joka Kodin Asuntomarkkinat on palkittu valtiovallan taholtakin tukevasti tosimaailmaan perustuvana asiaohjelmana, otimme tällä kertaa riskin ja tutustuimme – huijaamiseen. Tarkemmin sanottuna illuusiomaalaukseen, jolla on – nimensä mukaisesti – tarkoitus saada katsoja näkemään asioita, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Aivan kielletystä asiasta ei kuitenkaan liene kysymys, sillä taitoa voi opiskella Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksessa, jonka poikien kanssa maalasimme seinään kolmipeilisen valeoven. Lopputuloksesta tuli sellainen, ettei sitä aidosta erota kuin hyvin läheltä katsomalla.

"Tällä kertaa illuusiomaalaus toteutetaan perinteisellä vuoseeraustyylillä", selventää lehtori Toni Nykänen. "Ei siis lähdetä hakemaan taidemaalaustyyppistä ratkaisua, vaan illuusiomaalaus on tässä puettu ihan selkeästi niin sanottuun tekniseen piirtämiseen ja tekniikkaan, jossa siveltimen käyttö on keskeistä."

Nykänen kertoo, että tekniikoita on useampiakin tarkoitusperistä riippuen: "Illuusiomaalauksessahan on tarkoitus antaa vaikutelma jostain aidosta, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Vuoseerauksen selkeä ominaispiirre on se, että se perustuu viivoihin, varjoihin ja valoihin. Puhdas illuusiomaalaus puolestaan perustuu usein perspektiiviin ja taidemaalaukseen liittyviin menetelmiin."

(Kuvassa näkyvä sali on Vihdissä sijaitsevassa Olkkolan kartanossa.)

Illuusiomaalausta käytetään tyypillisesti teattereissa lavastukseen mutta Nykäsen mukaan yhä enemmän myös muussa sisustuksessa, kun halutaan esimerkiksi tuoda tietty maisemakuva seinälle tai kattoon. "Sillä pystytään luomaan valtavasti tilan tuntua. Kartanoissa sitä on käytetty satoja vuosia, kun on haluttu jäljitellä yläluokan asumusten pylväitä ja koristelistoituksia."

Valeoven maalaus alettiin tekemällä hiukan maalarinvalkoista tummempaan seinään pohjatyöt siten, että oven alue hahmoteltiin ensin vähän valkoisemmaksi ympäristöään. Tämän tarkoituksena on saada "oven" valokohdat nousemaan esiin – se edellyttää tietenkin sitä, että on päätettävä, mistä suunnasta valo oveen lankeaa. Erehdyttävä kolmiulotteisuus saadaan sitten aikaan maalaamalla huolellisesti sen mukaiset varjot.

Peilien ääriviivat piirrettiin hyvin ohuilla lyijykynän viivoilla; samoin keskikohta sekä valo- ja varjoalueiden rajat. Jiirikohdat teipattiin: siveltimen vedot aloitetaan aina teipin päältä ja lopetetaan teipin päälle.

Sivellintekniikka vaatii paljon aikaa ja opiskelua, eikä vasta-alkaja taatusti saa aikaan hyvää jälkeä. Varjojen on häivyttävä täsmälleen oikein, mikä saadaan aikaan useilla vedoilla tai vaihtoehtoisesti tärpätillä. Vedon on oltava yhtenäinen teipin päältä teipin päälle, eikä se saa katketa kesken. Siveltimen asento on tärkeä ja viivoitin korvaamaton apu.

Kärsivällisyys ja pitkäpinnaisuus ovat illuusiomaalarin välttämättömiä ominaisuuksia, sillä vain yhtämittainen työrupeama takaa yhtenäisen lopputuloksen. Valaistuksen muuttuminen saattaa jo lounastauon aikana saada aikaan sen, että sävyt ja voimakkuudet muuttuvat liikaa.

Mutta lopussa kiitos seisoo. Tämän oven kahvaa saattaa monikin tulla turhaan hapuilemaan...

(JKA 10.11.2006)

Lue myös:

    Uusimmat