Raskas työ vie terveyden

Raskas työ vaikuttaa väestöryhmien välisiin terveyseroihin siinä missä elämäntavatkin. Työterveyslaitoksen tähän asti laajin tieteellinen tutkimus kertoo muunmuassa, että mitä raskaammassa työssä työuransa aloittaa, sitä varmemmin menettää työkykynsä tai henkensä ennenaikaisesti.

Selvimmin raskaan työn seuraukset näkyvät tuki- ja liikuntaelintensairauksina, sydän- ja verisuonisaurauksina, hengityselinsairauksina ja syöpäsairauksina.

Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan lähes 18 000 vuosina 1950-1976 työhön tulleen metallityöntekijän työhistoriaa, sairastavuutta, työkyvyttömyyttä ja kuolleisuutta raskaassa valimotyössä, keskiraskaassa metallituoteteollisuudessa sekä kevyessä sähköteknisessä teollisuudessa. Alat oli valittu sekä niiden fyysisen raskauden että altistumisriskien perusteella.

Valimoiden miesten työkyky meni ensin

Pitkäaikaisessa seurannassa valimotyöntekijöiden aluksi erinomainen työkyky muuttui ensin oireiluksi, sitten lääkärin toteamiksi sairauksiksi ja lopulta vakaviksi terveysmenetyksiksi selvästi aiemmin kuin keskiraskaassa työssä, sanoo dosentti Riitta-Sisko Koskela Työterveyslaitokselta.

Pisimpään hyväkuntoisina ja työkykyisinä säilyivät miehet, jotka olivat alusta alkaen fyysisesti kevyessä työssä, jossa ei altistuttu sen enempää kuumuudelle, pölylle kuin kemiallisille aineillekaan.

Raskaasta työstä halutaan pois

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten työntekijät hakeutuivat pois ammatistaan terveydellisistä syistä. Valimotyöstä pyrittiin pois jo 25-44 vuoden iässä, sen sijaan keskiraskaassa työssä jaksettiin kauemmin ja kevyemmän työn perään lähdettiin yleensä vasta 45 ikävuoden jälkeen.

Työntekijöiden työhistoriaa on seurattu aina 1950-luvulta lähtien. Aiemmin siirtyminen tehtävästä toiseen oli helpompaa kuin nykyisin, kun tiukat ammattitaitovaatimukset ovat usein uranvaihdon jarruna. Toisaalta Koskelan mukaan myös näkyy, että työolot ovat parantuneet ja työterveyshuoltokin kehittynyt.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat