EU-instituutiot saavuttivat myöhään torstaina poliittisen sovun liikenne-, energia- ja digihankkeita tukevan rahoitusohjelman sisällöstä.
Baltian maiden läpi kulkeva Rail Baltica -ratahanke on saamassa EU:lta merkittävää lisärahoitusta.
EU-instituutioiden välisissä neuvotteluissa on löydetty poliittinen sopu uudesta Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmasta (CEF), josta myönnetään tukea liikenne-, energia- ja digihankkeille.
Osana neuvotteluja on turvattu Rail Baltican mahdollisuudet saada lisärahoitusta EU:lta.
Neuvotteluissa varmistui myös se, että Suomen päärata nousee mukaan osaksi Euroopan merkittäviä rajat ylittäviä ratayhteyksiä, joten pääradan mahdollisuudet saada tukirahaa EU:lta vahvistuvat.
Yhtenä parlamentin pääneuvottelijoista toiminut europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) pitää neuvottelutulosta Suomen kannalta erittäin hyvänä. Hän muistuttaa, että pääradan nosto keskeisten yhteyksien joukkoon oli yksi Suomen päätavoitteista.
– Tämä on suomalaisten kannalta se ykkösjuttu, Virkkunen kommentoi STT:lle.
Virkkunen iloitsee myös Rail Balticalle turvatusta lisärahoituksesta, sillä nopea ratayhteys Tallinnasta etelään parantaisi myös suomalaisten mahdollisuuksia matkata raiteita pitkin Keski-Eurooppaan.
– Pienille Baltian maille merkittävän, modernin rautatieyhteyden rakentaminen on erittäin iso urakka, Virkkunen huomauttaa.
Rail Baltican rahoitusmahdollisuuksien turvaamisesta käytiin neuvottelujen aikana paljon keskusteluja. Virkkusen mukaan parlamentin ja jäsenmaiden välillä oli asiasta mielipide-eroja.
Lue myös: Baltian maat innostuivat Suomen osallistumisesta Rail Baltica -ratahankkeeseen
Tavoite: 60 prosenttia rahasta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen
Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelma on kooltaan noin 33 miljardia euroa. Summa sovittiin jo EU:n monivuotisen budjetin yhteydessä, mutta nyt EU-instituutiot ovat neuvotelleet ohjelman tarkemmasta sisällöstä.