Puinen Guggenheim - osaisivatko suomalaiset rakentaa sellaisen?

Tarkkaan ottaen kyse on siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö olisi valmis antamaan 800 000 euroa Guggenheimin museon arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen. Ehtona kuitenkin on, että kilpailun tavoitteena tulisi olla sellaisen ehdotuksen löytäminen, joka edustaisi leimallisesti puuarkkitehtuuria ja -designia. Muuten työ- ja elinkeinoministeriö ei suostu yhdeksi museon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun rahoittajista.

Miksi työ- ja elinkeinoministeriö on halukas rahoittamaan tietyin ehdoin Guggenheimin arkkitehtuurikilpailua?

– Tavoitteena on saada Suomeen ja Helsinkiin yksi maailmanluokan huippukohde suomalaisesta puuarkkitehtuurista ja -designista, sanoo tekniikan tohtori, arkkitehti Markku Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Toiveena on, että puuta käytettäisiin museorakennuksessa luontevalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt tavoitellaan kansainvälisen luokan näyttävää museorakennusta, jonka avulla Suomi kuuluisi ja näkyisi kauas.

Millaisia puuarkkitehtuurikohteita Suomessa jo on?

– Suomessa on tehty tähän mennessä esimerkiksi kolme puista toimistotaloa: Metsäntutkimuslaitoksen talo Joensuussa, Metsä Groupin pääkonttori Espoossa ja viime vuonna valtakunnallisen puupalkinnon saanut Metsähallituksen toimitalo Pilke Rovaniemellä. Lisäksi meillä on esimerkiksi Sibeliustalo Lahdessa ja Savonlinnasali. Kyllä näitä hyviä julkisia rakennuksia on.

Millaisia onnistuneita puuarkkitehtuurin taidonnäytteitä on rakennettu muualla maailmassa?

– Asuinkerrostalopuolelta mainittakoon esimerkiksi Etelä-Ruotsin Växjössä sijaitseva kohde Limnologen. Kyse on näyttävistä kahdeksankerroksisista matalaenergiapuukerrostaloista. Keski-Euroopassa on rakennettu paljon puisia kouluja ja suuria julkisia rakennuksia.

Onko Suomessa puurakentamisen osaamista?

– Sehän tässä ongelmana on. Sen takia työ- ja elinkeinoministeriö haluaisi aktivoida alan toimijat arkkitehtuurikilpailulla. Suomessa ei ole riittävästi alan osaamista, mutta sitä kertyisi käytännön hankkeen kautta. Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena olisi haastaa maailman parhaat arkkitehdit näyttämään, mihin puu taipuu ja mitä siitä osataan ja pystytään tekemään.

Onko suomalaisilla urakoitsijoilla puurakentamiseen vaadittavaa osaamista?

– Suuren mittakaavan puurakentaminen ei ole ollut Suomessa mahdollista ennen palomääräysten muuttumista. Esimerkiksi viime vuonna palomääräykset muuttuivat niin, että nyt voidaan rakentaa asuin- ja työpaikkarakennuksia aina kahdeksaan kerrokseen saakka.

Onko Suomessa rakennettu yhtäkään suuren mittaluokan puurakennusta?

– Guggenheimissa olisi kyse museorakennuksesta ja meillä ei ole kokemusta tämän mittaluokan puurakenteisesta museosta. Espoon Nuuksioon on rakenteilla Suomen luontokeskus Haltia, jossa käytetään massiivipuurakenteita. Se on yksi esimerkki siitä, että puusta voidaan rakentaa myös suuren mittakaavan rakennuksia.

Miten ollaan ajauduttu siihen tilanteeseen, että Suomessa ei osatakaan rakentaa puusta niin monipuolisesti kuin mikä ehkä on ollut mielikuva?

– Puuta on käytetty Suomessa iät ajat pienen mittakaavan rakentamisessa, tarve-esineissä ja sisustamisessa. Pientalot, paritalot, rivitalot, vapaa-ajan rakennukset ja pienet julkiset rakennukset hallitaan. Kun mennään suuren mittakaavan rakennuksiin, vaaditaan jo enemmän rakenteisiin liittyvää teknistä osaamista samoin kuin määräysten tuntemista ja ennen kaikkea käytännön osaamista. Käytännön kohteiden kautta olisi tarkoitus osoittaa, että kyllä me tähän pystymme, jos tahtoa vain on.

Mitkä ovat puurakentamisen valtit?

– Suurin valtti on siinä, että puu on uusiutuva, kotimainen, usein jopa paikallinen, ekologinen ja luonnonmukainen rakennusmateriaali. Se on kevyt ja sen liitostekniikka on helppoa. Asuinkerrostalopuolella puu tarvitsisi lisää hintakilpailukykyä, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto tavanomaisen betonikerrostalon rakentamisen rinnalla. Puu ei ole menneisyyden vaan tulevaisuuden rakennusmateriaali.

Entä mitkä ovat puun heikkoudet?

– Puu on materiaali, joka pelkkänä itsenään on palava materiaali. Tähän pitää kiinnittää huomiota rakennettaessa. Puu on myös osittain epähomogeeninen materiaali: se elää jonkun verran. Uudella teknisellä tietämyksellä kaikkia näitä puun niin kutsuttuja heikkouksia voitaisiin kuitenkin kompensoida.

Tekniikan tohtori, arkkitehti Markku Karjalainen on valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö. Ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön alainen.

Eilen puista Guggenheimia ehdottanut työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ei ollut halukas kommentoimaan asiaa tänään.

Yle uutisoi eilen, että Guggenheimin puuhamiehenä toimiva Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tapasi viime kuussa puurakentamisen asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä.

MTV3:n saamien tietojen mukaan Pajusen valmistelema ehdotus Guggenheim-yhteistyön jatkosta on valmis aivan lähiaikoina. Kaupunginhallituksen ensi maanantain esityslistalla se ei ole, mutta se saattaa vielä tulla listalle viikonvaihteen aikana. Päätöksen yhteistyöstä tekee valtuusto – pitkittyminen uhkaa lykätä päätöksen syksyn vaalien yli seuraavalle valtuustolle.

Jos Guggenheim päätetään rakentaa, on sen suunnittelu- ja rakennuskustannusten arvioitu olevan 140 miljoonaa euroa.

Yle: Valtio voisi rahoittaa puista Guggenheimia (11.04.)