Ystävyys on elämän suola, mutta aina ihmissuhteet eivät ole ongelmattomia. Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Lotta Heiskanen kertoo, minkälaiset ihmiset ajautuvat vahingollisiin ihmissuhteisiin muita helpommin.
Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologin Lotta Heiskasen mukaan vahingollisiin ihmissuhteisiin ajautuvat helpommin ihmiset, joilla on jo entuudestaan ikäviä kokemuksia ihmisistä.
– Jos on elämässä joutunut sopeutumaan paljon kohtuuttomuuksiin ja omia suojaavia rajoja on rikottu, voi antaa kohdella itseään huonommin, Heiskanen sanoo.
Ihmiset myös tottuvat asioihin helposti. Kaikilla ei ole vertailukohtaa siitä, mitä on lupa odottaa ja miten muut voivat kohdella itseä.
– Käsitykset itsestä ja muista ovat helposti itseään toteuttavia ennustuksia. Jos ihminen uskoo olevansa huolenpidon arvoinen ja että muihin voi luottaa, sanoutuu hän nopeammin irti huonosta suhteesta. Jos kokee, ettei ole minkään väärti, on alttiimpi suostumaan huonoon kohteluun saadakseen toisen läheisyyttä. Me olemme seurallinen laji, tarvitsemme toisiamme, Heiskanen sanoo.
On hyvä muistaa, että erimielisyydet kuuluvat ihmiselämään. Jos kokee tulleensa loukatuksi, asioista kannattaa keskustella.
– Ihmiset tulkitsevat samankin käyttäytymisen eri tavoin. Olemme eri tavoin herkkiä kritiikille. Jokaisella on oma tapansa ilmaista asioita. Joku on diplomaattisempi, toinen suorasukaisempi. Tähän ei ole yksiviivaista ohjetta. Kannattaa ilmaista selkeästi toiselle, jos sanomiset tuntuvat pahalta, Heiskanen ehdottaa.
Reilu ystävä ottaa huomioon toisen tunteet. Positiivisen kautta annettu kritiikki toimii yleensä paremmin. Kritiikin voi esittää myös kysymyslauseen muodossa.
– Palautetta on tärkeä saada, joten kritiikki voi olla palvelu toiselle. Sitä antaessa kannattaa kuitenkin yrittää haistella tunnelmaa ja kysyä vaikka ääneen, miten toinen kritiikin otti. Samassa paketissa kannattaa sanoa hyvätkin asiat ja olla hienotunteinen, jotta toinen voi ottaa kritiikin vastaan, Heiskanen kertoo.
