Professori: Rokotekohut aiheuttavat turhaa pelkoa

Esimerkiksi tuhka- ja vihurirokon torjuntaan tarkoitetun MPR-rokotteen ja autismin välinen yhteys ehti aiheuttaa huolta miljoonille viime vuosikymmenellä, ennen kuin tutkimustulos mitätöitiin.

- Yhteys julkaistiin vuonna 1998 Lancetin arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa. Tänä vuonna on käynyt ilmi, että tämä tutkija oli väärentänyt tuloksia, joten Lancet veti hänen artikkelinsa pois. Se ehti kuitenkin aiheuttaa turhia pelkotiloja ja turhia rokotuskieltäytymisiä, kertoo infektiosairauksien klinikan professori Ville Valtonen Hyksistä.

Virheellinen tieto jatkaa kuitenkin leviämistään esimerkiksi internetin keskusteluyhteisöissä, vaikka tieteelliset yhteisöt ovat sen varmuudella kumonneet.

- Olen seurannut myös tätä sikainfluenssarokotteen aiheuttamaa keskustelua hieman surullisin mielin, sillä influenssarokotteilla on erittäin pitkä historia turvallisena ja tehokkaana rokotteena. Tämä tahtoo unohtua näissä kohu-uutisissa, sanoo Valtonen, joka kutsuu kausi-influenssarokotetta yhdeksi parhaimmista rokotteista.

"Narkolepsia mielenkiintoinen sairaus"

Sikainfluenssan torjuntaan tarkoitetun Pandemrixin ja narkolepsian välistä yhteyttä Valtonen pitää epätodennäköisenä.

- Asia pitää tietysti selvittää, mutta tämän hetken tiedon valossa pitäisin todennäköisempänä sitä, että syy-seuraus -yhteyttä ei tule löytymään. Narkolepsia on mielenkiintoinen sairaus, jonka kohdalla tunnetaan hyvin geneettinen alttius, ja esimerkiksi se tiedetään, että streptokokki-infektio voi sen laukaista.

Valtosen mukaan narkolepsiaan altistavaa geeniä tavataan länsimaissa suunnilleen yhtä paljon, joten suomalaisten ja ruotsalaisten lisääntyneet narkolepsiat ihmetyttävät tutkijoita.

- On erittäin yllättävää, jos Pandemrix-rokote olisi syyllinen tähän, Valtonen sanoo.

Käynnissä oleva selvitys rokotteen ja narkolepsian yhteydestä vie useita kuukausia.

- Nyt puolet suomalaisista on saanut rokotteen, joten aivan tilastollisesti ainakin puolet näistä narkolepsia-potilaista on saanut H1N1-rokotteen. Myös muut mahdolliset syyt täytyy selvittää. Mielestäni on tärkeää tutkia myös sitä, onko tapauksissa kyse klassisesta narkolepsiasta, eli sairastuneiden geenit täytyy selvittää.

Rokote pelasti odottavat äidit

Infektiosairauksien professori Valtonen kertoo, että narkolepsian varmistaminen vaatii pitkän seuranta-ajan. Hän uskoo, että kunnollisten selvitysten jälkeen, Valtosen arvion mukaan puolen vuoden kuluessa, voidaan vastata siihen, johtuuko narkolepsian lisääntyminen rokotteesta vai ei.

- Tämä on tärkeä selvittää tulevaisuudenkin kannalta. Rokote on kuitenkin yksi tärkeimmistä keksinnöistä, ja ne ovat eniten vaikuttaneet ihmisen elinikään pidentävästi.

Myös sikainfluenssarokotusta Valtonen pitää erittäin tärkeänä tekijänä epidemian torjumisessa.

- Esimerkiksi Meilahden sairaalassa 85 prosenttia koko tehohoidon kapasiteetista meni nuorten sikainfluenssapotilaiden hoitoon. Jos olisi ollut muutamakin potilas enemmän, meidän tehohoitokapasiteettimme ei olisi riittänyt ja olisi tullut ylimääräisiä kuolemantapauksia.

Valtonen muistuttaa myös siitä, että Suomessa yksikään raskaana oleva nainen ei kuollut tai edes joutunut tehohoitoon pandemian aikana.

- Maailmalla tällaisia traagisia kuolemantapauksia oli runsaasti. Kaikissa hoidoissa pitää aina punnita hyödyt ja haitat. Kaikkiin hoitoihin liittyy aina jokin pieni ja teoreettinen sivuvaikutuksen riski. Influenssarokotteissa hyödyt ovat aina olleet monikymmenkertaiset haittoihin nähden.