Professori ennustaa vaikeuksia voimayhtiöiden erikoiselle hinnoittelumallille

EU-komissio on pyytänyt Suomelta selvityksen ns. mankala-periaatteesta. Siinä voimayhtiön omistajat saavat ostaa omistamaltaan yhtiöltä sähköä alle markkinahinnan.

Selvityspyyntö lähetettiin sen jälkeen, kun vihreiden europarlamentaarikot Satu Hassi ja Heidi Hautala olivat tehneet asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle.

- Olen jo kymmenen vuotta ihmetellyt sitä, miten sähköntuotannossa voi olla laillista sellainen, mikä normaalisti osakeyhtiöissä ei ole, selittää europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.).

Europarlamentaarikot saavat tukea Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossalta. Hänen mukaansa malli pitäisi arvioida uudestaan. Ossa uskoo, että arviointi voisi hyvinkin johtaa mankalan kaatumiseen.

- Sitä on jo 1970-luvulla kritisoitu. Verohallitus on ottanut asian 1980-luvulla esille, mutta se on aina hautautunut. Pidän ihan selvänä, että peitellyn osingonjaon problematiikka joudutaan jatkossa ottamaan esille. Tässä ollaan lähellä sitä, että kysymys on todella peitellystä osingonjaosta, Ossa arvioi.

Ossan mukaan mankala-yhtiöiden omistajien saama etu saatetaan tulkita myös kielletyksi valtion tueksi vain osalle toimialan yrityksistä.

Ydinvoimajohtaja: Tuskin nousee suurempaa hälyä

Lain mukaan osakeyhtiö ei saa myydä omistajilleen tuotteita alihintaan. Se tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi ja veronkierroksi. Voimayhtiöillä on ollut kuitenkin erityisasema.

Niiden hyödyntämä mankala-malli ei perustu lakiin, vaan korkeimman hallinto-oikeuden 1960-luvulla tekemiin ratkaisuihin. Niiden mukaan kyse ei ole peitetystä osingonjaosta, jos voimayhtiö myy kaiken sähkönsä omakustannushintaan osakkailleen, jotka vastaavat myös yhtiön kustannuksista.

Malli nimettiin mankalaksi, koska toinen ratkaisuista käsitteli Oy Mankala Ab:tä.

Pohjolan Voiman johtaja Pekka Ottavainen muistuttaa, että mankala-yhtiölle itselleen ei synny voittoa, koska se myy kaiken sähkönsä ulos omakustannushintaan. Omistajayhtiöiden saama voitto halvemmasta sähköstä tulee puolestaan verotetuksi niiden oman tuloksen yhteydessä. Ottavainen korostaa järjestelmän etuja.

- Tässä on mittakaava- ja tehokkuusetuja.Mankala-mallissa pienet ja keskisuuret yhtiöt - esimerkiksi sähkönmyyjät tai sähköä ja lämpöä omassa toiminnassaan käyttävät - voivat osallistua suurempiin projekteihin kuin mihin heidän omat rahkeensa riittäisivät. Sitä kautta he saavat kustannusetuja. Uskon, että lukuisempien toimijoiden ja edullisuuden kautta hyöty tulee meille kuluttajille saakka.

Ottavainen ei usko järjestelmän olevan vaarassa.

- Uskon, että se komissionkin selvityksessä lopputulos on sen suuntainen, että nämä hyvät asiat nousevat pintaan ja siitä ei suurempaa hälyä nouse.

Ja vaikka mankala kaatuisi, Ottavainen ei usko sen vaikuttavan ydinvoimahankkeisiin.

- Jos joku malli todetaan kelvottomaksi, sitten tehdään toisella tavalla.

"Suomalaisten ei kannata piiskata itse itseään"

Asian esille nostaneita europarlamentaarikkoja on syytetty myös epäisänmaallisuudesta. Kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola on puolustanut mankalaa ja arvostellut vihreitä kollegojaan blogi-kirjoituksissaan.

- Olen viitannut ylipäänsä työskentelyyn EU-parlamentissa. Olen usein tehnyt havainnon, että suomalaisen kilpailukyvyn ja ympäristönkin kannalta hyvät jutut eivät tunnu kelpaavan hänelle (Hassille). Se on harmi, koska Suomi on kuitenkin maa, joka edustaa EU:n ympäristökärkeä. Jos me piiskataan itse itseämme täältä käsin, se on vähän tyhmää.

Hassi kuittaa puheet "tyypillisenä leimaavana retoriikkana".

Professori Ossa ei näe mankala-mallin arvioimisessa epäisänmaallisuutta.

- Ei sellaisesta ole kysymys. Asia on vero-oikeudellisesti kiinnostava, ja jos tässä todella on ongelmia valtion tukien suhteen, siihen pitää suhtautua vakavasti.

Korhola sanoo pitävänsä nyt hyvänä, että asia selvitetään.

- Sitä en epäile hetkeäkään, etteikö komissio hyväksyisi mankala-mallia. Kyllä komissio on järkevä.

Lue muualta verkosta:

Eija-Riitta Korholan blogikirjoitus

Satu Hassin blogikirjoitus (Uusi Suomi)

Katso Salla Vuorikosken juttu