Potilasvahinkolaki uudistuu

11 vuotta voimassa ollutta potilasvahinkolakia aiotaan täsmentää. Lakiesitys sisältää mm. aiempaa tarkemmat perusteet korvaukselle, kun potilas saa hoidon yhteydessä infektion. Sairaalabakteerin aiheuttama tartunta ei kuitenkaan automaattisesti oikeuttaisi korvauksiin.

Potilasvahinkoja eli terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä tapahtuneita henkilövahinkoja tai hoidon laiminlyöntejä on korvattu Suomessa oman lain turvin jo 11 vuotta. Ensi vuonna potilasvahinkolakiin on tulossa tarkennuksia: korvausperusteet aiotaan muuttaa aiempaa yksityiskohtaisemmiksi. Uusi laki parantaa potilaan oikeusasemaa, koska soveltaminen yhdenmukaistuu ja ohjeet ovat tarkemmat.

Olennaisin potilaaseen vaikuttava muutos on infektiotapausten korvattavuus. Tähän saakka laki ei ole antanut tukea siihen, milloin hoidon yhteydessä saadusta infektiosta eli tartunnasta tai tulehduksesta pitäisi maksaa korvauksia.

Nyt kipurahoja olisi tiedossa, jos kunnollisesta hoidosta huolimatta potilas saisi infektion, esimerkiksi sellaisen sairauden yhteydessä, jossa se ei ole todennäköinen. Pieni haavatulehdus ei enää toisaalta kelpaisi korvaussyyksi. Lähtökohtana on ollut se että lievät infektiot jäisivät korvausten ulkopuolelle ja vakavat korvattaisiin. Sairaalabakteerien aiheuttamia infektioita ei ole asetettu mihinkään erikoisasemaan, tässä esityksessä ne tulee aivan samalla tavala arvioitavaksi.

Uutta esityksessä on myös kohtuuttomuudesta aiheutuva korvaus. Esimerkiksi umpisuolenpoisto on yleensä rutiinileikkaus, josta ei pitäisi seurata vakavaa vammautumista. Kohtuuttomuutta arvioidaan sillä perusteella että seurauksen täytyy olla vakava; pysyvä vammautuminen, sairaus tai kuolema.

Potilasvakuutuksesta maksettiin viime vuonna korvauksia 69 miljoonalla. Korvattavia tapauksia oli vajaat 2200.
(MTV3/Eeva Mikkonen)

Lue myös:

    Uusimmat