Visa Hongisto osoitti Osakan 200 metrillä, että myös suomalainen pikajuoksija voi nousta jopa maailman huipulle. Työtä se kuitenkin vaatii, etenkin kun käyttää puhtaita keinoja.
Hongiston kaksi juoksua, kaksi vetoa samana päivä reilusti alle 21 sekunnin, olivat mahtava osoitus miehen kunnosta. Visan kannattaakin jatkossa keskittyä harjoittelussa juuri puolelle ratakierrokselle, sen erikoismiehiä kun ei ole maailmassa liikaa.
Hongisto on hyvä esimerkki siitä "nuorisojengistä", joka ei usko kliseisiin, kuten ettei valkoinen mies voi nousta maailman huipulle pikajuoksussa.
Valeri Borzov sen jo osoitti, että voi. Nyt Visa on sillä samalla tiellä.
Hongistolla on toki matkaa aivan terävimmälle huipulle ja nyt onkin mietittävä tarkkaan, kuinka valmennus jatkossa hoidetaan.
Visa on nyt 20-vuotias, hän on kehittynyt neljässä vuodessa 22 sekunnin miehestä 20,56 mieheksi.
Seuraavaksi edessä on suuria valintoja. Aikooko Visa jatkaa valitsemallaan linjalla ja harjoitella myös talvella pääosin Suomessa vai olisiko edessä suuri harppaus ammattilaisuuteen?
Olin paikanpäällä seuraamassa kuinka Arto Bryggare valmistautui Los Angelesin olympialaisiin. Hän vietti keväällä yli kuukauden USA:n länsirannikon kuumuudessa ja teki harjoitukset päivän helteisimpään aikaan.
Arto tiesi, että jos hän olisi ollut pahimpaan rospuuttoaikaan Suomessa, olisi hän antanut likaa tasoitusta lämmössä harjoitteleville vastustajilleen. Ei antanut ja Los Angelesin kisoissa Arton kaulaan ripustettiin olympiamitali.
Jos Visa tai joku muu suomalainen pikajuoksija haluaa taistella Pekingissä finaalipaikasta tai jopa mitalista, niin silloin ei vastustajille voi antaa tasoitusta olosuhteiden muodossa.
Toki hallissa on lämmin harjoitella, mutta kun ulkona paukkuvat 30 asteen pakkaset, niin se vaikuttaa lihaksistoon ja erityisesti palautumiseen. Ja se taas tietää sitä, ettei Suomessa voi harjoitella sydäntalvella yhtä kovaa ja tehokkaasti kuin etelän lämmössä.
On siis vain tehtävä valintoja, joko lähdettävä "pakolaiseksi" etelän lämpöön tai sitten tyydyttävä urheilemaan tasolla, joka ei lopulta tuo menestystä.
Teksti: Jari Porttila 28.8.2007
(MTV3)