Suomalaiset nuoret ovat lihoneet viime vuosikymmeninä. Erityisesti poikien kunto on heikentynyt selvästi 25 vuodessa. Urheiluseuroihin kuulumattomat nuoret ovat yhä huonommassa kunnossa, sillä arkiliikunta on vähentynyt. Toisaalta ne nuoret, jotka ovat järjestetyn liikunnan parissa, ovat vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ikäisensä vuonna 1976. Nämä seikat käyvät esille liikuntatieteiden maisteri Pertti Huotarin liikuntapedagogiikan lisensiaattitutkimuksesta, joka tarkastettiin perjantaina Jyväskylän yliopistossa. Huotari vertasi koululaisten fyysistä kuntoa vuosilta 1976 ja 2001.
-Poikien yläraajavoimat ovat heikentyneet merkittävästi 25 vuodessa. Erityisen selvästi tämä käy esille seiskaluokkalaisten leuanvedossa. Heimo Nupposen vuonna 1976 tekemässä tutkimuksessa 15 prosenttia seiskaluokkalaisista ei saanut yhtään leukaa. Vuonna 2001 peräti 36 prosenttia jäi nollaan leukaan, Huotari sanoo.
Nupposen tutkimuksessa oli mukana 9-18-vuotiaita koululaisia 2796. Huotarin otos on 1042. -Tutkin vitos-, seiska- ja ysiluokkalaisia sekä lukiolaisia. Heitä Nupposen tutkimuksessa oli 1671, joten ryhmät ovat sikäli kooltaan vertailukelpoisia, Huotari arvioi.
Poikien kestävyys on tipotiessään
Poikien kestävyyskunto on heikentynyt selvästi, Huotari huomaa. -Vuoden 2001 seiskaluokkalaiset jäisivät 2000 metrin juoksussa lähes ratakierroksen, 400 metriä, vuoden 1976 ikätovereilleen. Puolustusvoimien vuosittain alokkaille tekemissä testeissä on saatu samansuuntaisia tuloksia kestävyyskunnosta. Urheilun lajikenttä on muuttunut paljon. Nuoret eivät harrasta enää lajeja, joissa vaaditaan kestävyyttä.
-Nykyisten lyhytkestoista suoritusta vaativien lajien harrastaminen ei takaa riittävää kestävyyskuntoa tai käsivoimia. Arkiliikunta on vähentynyt, enää ei harrasteta pihapelejä tai hiihdetä kouluun, ja se näkyy kestävyyskunnon heikentymisenä.
Huotarin tutkimus ei anna pelkästään huolestuttavia tuloksia. Molempien sukupuolien nopeus ja vartalolihasten voima on parantanut. Nuorten kunnon Huotari mittasi seitsemällä kenttätestillä: 600-2000 metrin juoksu, 50 metrin juoksu, istumaan nousu, koukkukäsiriipunta tai leuanveto, sukkulajuoksu, vauhditon pituushyppy ja vartalon eteentaivutus. Liikunta-aktiivisuuden hän selvitti kyselylomakkeen avulla.
Liikkumattomat haaste koululiikunnalle
Pertti Huotari, 34, puhuu paljon kunnon polarisoitumisesta. Urheiluseuroissa aktiivisesti liikkuvat nuoret pysyvät jatkossakin hyvässä kunnossa, mutta yhä suurempi osa kasvavista on jättämässä liikkumisen lähes kokonaan.
-Koululiikunta on avainasemassa. Koulussa on kannustettava jokainen nuori liikkumaan. Heittäisin tässä asiassa haasteen myös urheiluseuroille, joiden pitäisi kannustaa myös liikunnallisesti vähemmän lahjakkaita nuoria.
Nuorten massaindeksi, painon ja pituuden suhde, on noussut selvästi 25 vuodessa. -Polarisoituminen näkyy myös tässä. Kevyet ja keskipainoiset nuoret, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa, ovat hyväkuntoisia. Painavat, korkeintaan satunnaisesti liikkuvat nuoret ovat keskimääräistä heikompia kunnoltaan. Nuoret jakautuvat yhä selvemmin näihin kahteen joukkoon. Hyvä- ja huonokuntoisten ero kasvaa koko ajan.
Nuorten lihominen on Huotarin mielestä merkittävä kansanterveydellinen ongelma.
(MTV3-STT)