Pitäjänmäki on arkeologin aarrearkku

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Helsingin Pitäjänmäen kivikautinen asuinalue on paljastunut varsinaiseksi tutkijoiden aarreaitaksi. Tämän kesän kaivaukset ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa alueella 5000 vuotta sitten asuneista hylkeenpyytäjistä.

    Vajaan kahden viikon aikana harrastaja-arkeologit ovat löytäneet Helsingin Pitäjänmäen laelta tuhansittain saviruukun kappaleita. Maasta on noussut myös nuolenkärkiä, kirveenteriä, meripihkakoruja ja esineiden muotoilussa syntynyttä jätettä kuten pii- ja kvartsi-iskoksia. Kaiken kaikkiaan aivan uskomaton saldo, kertoo kaivauksen johtaja, arkeologi Jan Fast. Fastin mukaan Helsingin seudulla asui kivikauden aikaan korkeintaan sata ihmistä, todennäköisemmin viisikymmentä.

    Ruukkujen koristelu kuitenkin osoittaa, että paikallisella väestöllä on ollut "kansainvälisiä" yhteyksiä mm. Ahvenanmaalle ja nykyisen Liettuan alueelle. Kanssakäyminen muiden heimojen kanssa on ollut muinaishelsinkiläisille tärkeää myös siksi, että pieni yhteisö tarvitsee välillä geeniperimäänsä täydennystä pysyäkseen elinkelpoisena. Pitäjänmäen asuinpaikka on alun perin ollut saari. Maan kohoamisen vuoksi saaresta muodostui niemi noin vuoden 2500 eKr. paikkeilla. Kun vesiraja vuosisatojen aikana vetäytyi yhä etelämmäksi, vanhat leirit hylättiin. Kivikautisen asutuksen arvellaan pysyneen alueella noin 500 vuoden ajan.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •