Pirates! Band of Misfits, Britannia/Yhdysvallat 2012. Ohjaus: Peter Lord. Käsikirjoitus: Gideon Defoe. Tuotanto: Julie Lockhart, Peter Lord, David Sproxton. Kuvaus: Frank Passingham. Musiikki: Theodore Shapiro. Äänirooleissa: Aku Laitinen, Antti LJ Pääkkönen, Riku Nieminen, Jaana Saarinen, Amira Khalifa, Stan Saanila, Juha Muje, Susa Saukko. Kesto: 92 min.
Wallacen ja Gromitin ystäville on jälleen tarjolla tuttua Aardman-estetiikkaa. Pirates! on maineikkaan animaatioyhtiön uusin aikaansaannos, jonka Brittein saarilta ponnistavaan taustatiimiin on tällä kertaa pesiytynyt myös amerikkalaisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyön tulos on kaksipiippuinen juttu.
Elokuva kertoo maailman meriä miehistöineen kyntävästä Merirosvokapteenista, joka halajaa Vuoden Piraatiksi. Himoittu titteli lankeaa sille kipparille, joka onnistuu keräämään kokoon suurimman ryöstösaaliin. Nukkavierun paatin kiltinpuoleinen kapu on luovuttaa leikin heti kättelyssä, mutta ylimielisten kilpakumppanien pilkka nostattaa nöyryytetyn kaapparin uhon. Paras voittakoon!
Ryöstelystä ei vain tahdo tulla mitään. Juuri kun kapteeni on valmis vetäytymään eläkkeelle, vastaan purjehtivasta kaljuunasta löytyy itse tutkimusmatkailija Charles Darwin. Darwin tunnistaa kapun rakkaan papukaijan sukupuuttoon kuolleen dodo-lintulajin jälkeläiseksi.
Darwinin innostamana kapteenin laiva kääntää kurssin kohti Lontoota: suurimman tieteellisen löydön (eli dodon) esittelijää odottaa suuri palkkio suoraan kuningatar Victorian karttuisasta kädestä. Matkassa on silti yksi pieni mutka: Victoria ei voi sietää piraatteja. Puhtaita jauhoja ei ole pussissa Darwinilla itselläänkään, joka yhdessä neuvokkaan palvelija-apinansa kanssa havittelee tiedeyhteisön arvonantoa.
Pirates! ansaitsee tulla huomioiduksi jo ihan tuotantoteknisen olemuksensa ansiosta. Peter Lordin ohjaama kaapparitarina edustaa nimittäin nk. stop motion -animaatioperinnettä – sitä traditionaalisinta tehostetyyliä, jonka läpimurrosta vastasi alan uranuurtaja Willis O’Brien King Kong -klassikossa. O’Brienin oppipoika Ray Harryhausen on tänä päivänä vielä mentoriaankin kuuluisampi stop motion -velho.
Perinteikkyydestään huolimatta Pirates! arkailee luottaa omiin vahvuuksiinsa. Siitä kielii jo (amerikkalaisten vaatima?) 3D, joka ei tuo kokonaisuuteen mitään uutta tai ihmeellistä. Tarina itsessään riittäisi kyllä kannattelemaan tätä merirosvoseikkailua – jos tekijöiden usko vain olisi kantanut niin pitkälle.
Piraattihahmot ovat aardmanilaisen sympaattisia vahanaama-vekkuleita. Täysosumaa tästä kööristä on kuitenkin vaikea nostaa esiin, ellei sellaisena sitten pidä mykkää apina-apuria repliikkikortteineen.
Yleisvaikutelma on silti enemmän pikkunäppärä kuin hurmaava, mitä olemme tottuneet esimerkiksi Nick Parkilta odottamaan. Tilannekomiikka kukoistaa muutamassa lennokkaassa jaksossa, mutta enimmän aikaa ollaan kuin haaleassa vedessä.
Vikaa löytyy valitettavasti myös elokuvan suomenkielisestä käännöksestä, joka on valmistunut joko liiallisen kiireen tai silkan hutiloinnin saattelemana. Anglismit voi ja pitää kääntää sujuvaksi suomeksi, sen ansaitsisivat jo kyvykkäät kotimaiset ääninäyttelijämmekin.
Teksti: Outi Heiskanen