Pieleen menneistä kauneusleikkauksista ei valiteta

Kasvojenkohotuksessa ollut nainen kokee, että hänen korvansa tärykalvo vaurioitui leikkauksessa. Lisäksi toinen korva on sentin alempana kuin toinen.

Toinen kirurgi yritti paikata epäsymmetriaa pingottamalla jonkinlaisen langan korvasta korvaan. Se aiheutti naiselle kuitenkin nielemisvaikeuksia.

Rintojen pienennyksessä käynyt nainen sai kuulla jälkitarkastuksessa, että rintojen kylmyys ja tunnottomuus on leikkauksen jälkeen normaalia ja sen kanssa on vain opittava elämään.

Pienennetyt rinnat olivat lisäksi eri paria ja suuret arvet näkyivät selvästi. Etukäteen kirurgi ei maininnut mahdollisista haitoista.

Esimerkit ovat tositarinoita kulttuuriantropologi Taina Kinnusen tutkimuksesta Lihaan leikattu kauneus.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kauneusleikkauksen onnistuminen on tuuripeliä. Suurin osa leikkauksista sujuu hyvin, mutta seurauksena voi olla myös epätoivoinen leikkauskierre ja pysyvät ongelmat.

Kinnunen haastatteli yli 60:tä kauneusleikkauksessa käynyttä naista ja miestä, 12 kauneuskirurgia ja kahta alan konsulttia. Lisäksi hän analysoi kyselyä, johon vastasi reilusti yli sata kauneusleikkauksessa käynyttä. Haastattelun ja kyselyn vastaajat ovat osittain samoja. Vastaajia haettiin muun muassa lehti-ilmoituksella.

Häpeä ja syyllisyys hiljentävät

Tutkimuksesta käy ilmi, että viidesosa asiakkaista oli tyytymättömiä leikkauksen lopputulokseen. Valtaosa ei kuitenkaan valittanut edes leikanneelle lääkärille. Häpeä ja syyllisyys olivat niin kovat, että epäonnistumista surtiin mieluummin yksinäisyydessä.

- Mä en syytä ketään muuta kuin itseäni, että tämmöiseen tilanteeseen mä oon joutunut vain, että mä olisin paremman näköinen, että pari ryppyä lähtisi. Jokainen tekee omat virheensä, kuvaa iäkäs nainen, joka sai hylkimisreaktion Botoxin tapaisesta Dermalive-ruiskeesta.

Haastatellut kirurgit arvelivat usein, että tyytymättömyys johtuu asiakkaista itsestään.

Leikkaukselta oli esimerkiksi odotettu liikaa. Joskus epäonnistuminen oli kiistaton. Esimerkiksi yhden haastateltavan potilas oli kuollut rasvaimussa komplikaatioon.

Potilaat olivat tavallista useammin tyytymättömiä nenäleikkauksiin. Tyytymättömiä oli kolmasosa. Neljäsosalle nenäleikkauspotilaista oli tehty yksi tai useampia uusintaleikkauksia.

Kirurgit selittivät potilaiden harmia näiden psyykkisillä ongelmilla. Toisaalta nenäleikkausten myönnettiin olevan teknisesti vaativia.

Aiempien tutkimusten mukaan myös rintojen suurennuksissa on paljon ongelmia. Kolmasosa potilaista kärsii komplikaatioista ja viidesosa joutuu uusintaoperaatioon. Kinnusen tutkimuksessa rintoja suurennuttaneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä lopputulokseen.

Leikkausten määrä kasvaa

Kauneusleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain tuhansia, mutta tarkkaa tietoa niiden määrästä ei tilastojen puutteen vuoksi ole. Maailmassa leikkausten määrän on arvioitu kasvavan parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Suosittuja ovat esimerkiksi rintojen suurennukset, rasvaimut ja silmäluomien kohotukset.

Potilasvakuutuskeskukselle tulee vuosittain parisataa plastiikkakirurgista leikkausta koskevaa valitusta, joista noin neljäsosa johtaa korvaukseen. Arviolta puolet valituksista koskee kosmeettisista syistä tehtyjä leikkauksia.

Tutkijasta valitusten määrä ei kerro juuri mitään epäonnistuneiden leikkausten määrästä, koska suurimmasta osasta epäonnistumisia vaietaan. Leikkausten riskejä voisi olla tarpeen pohtia nykyistä realistisemmin.

- On väärin luoda kuvaa, että ongelmat poistuvat kun joku yksittäinen ongelmakirurgi saadaan alalta pois. Kuitenkin kaikki kirurgit näyttävät jättävän jälkeensä sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä asiakkaita, sanoo Kinnunen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat