Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kertoo Metro-lehden haastattelussa elintapojen, ruokailutottumusten, ravinnon laadun ja perimän määräävän lihomisen asteen.
Mitä pitäisi syödä, jotta välttyä liikakiloilta ja terveys pysyisi hyvänä? Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kertoo, että liian rasvaista ruokaa ei voi syyttää, sillä keskimäärin suomalaiset eivät enää syö rasvaista ruokaa. Ruokatottumukset ovat menneet kohti jatkuvan syömisen mallia: suomalaiset syövät enemmän kuin kuluttavat.
Alkoholillakin on osuutta asiaan.
– Vaikka suomalaiset ovat lisänneet vapaa-aikaansa liikuntaa, lisääntynyt energiankulutus on saatu takaisin juomalla, Fogelholm sanoo.
Lihominen on ollut suomalaisten ongelma 1980-luvulta lähtien. Suomessa painon nousu on kuitenkin ollut monia muita maita, kuten Britanniaa, maltillisempaa.
Ruoka-annokset pienemmiksi
Lihavuustutkija ja sisätautilääkäri Pertti Mustajoki kertoo, että suomalaisten kolesteroli on pudonnut reippaasti 1970-luvulta. Samaan aikaan varsinkin työikäisten sydäninfarktikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia. Ravitsemusmuutoksilla on ollut iso merkitys. Miksi elinikä kuitenkin nousee lihomisesta huolimatta?
– Meillä on samaan aikaan tapahtunut muita terveyden kannalta edullisia muutoksia. Miesten tupakointi on vähentynyt. Myös esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit sekä korkea verenpaine ovat vähentyneet. Lisäksi sairauksia osataan hoitaa paremmin, Mustajoki perustelee. Jotkut tutkijat pelkäävät, että jos lihominen jatkuu, se vaikuttaa eliniänodotteeseen. Mustajoki ei osaa arvioida milloin näin käy, mutta lihavuus aiheuttaa sairauksia, kuten hurjalla vauhdilla lisääntyvää aikuisiän diabetesta. Jos lihavuus edelleen lisääntyy väestössä, vaara eliniän lyhenemisestä on olemassa.
Pertti Mustajoki korostaa, että on monta tietä syödä terveellisesti. Painonhallinnan kannalta kannattaa syödä paljon kasviksia ja hedelmiä. Ne vievät vatsasta tilaa energiapitoisimmilta ruuilta.
– Pitää välttää liiallista rasvankäyttöä ja sokeria, valkoista viljaa eli vaaleaa leipää ja pullaa. Nyt suurentuneet annoskoot ovat iso ongelma. Tutkimuksista tiedetään, että isosta annoksesta tai pakkauksesta syödään enemmän, Mustajoki kertoo.
Voiko lihavuudesta syyttää geenejä? Fogelholmin mukaan voi, sillä perimä selittää lihavuuden välisistä eroista lähes puolet. Toisen puolen selittävät ihmisen omat elintavat.
Teksti: MTV3/Helmi
Lähde: Metro 5.10.2010
Kuva: Shutterstock