Perussuomalaiset median hampaissa: "Puolue vapaata riistaa"

Tiedekirjailija Marko Hamilo pohtii perussuomalaisten tilaamassa "Punavihreä kupla –Perussuomalaiset ja media" -raportissa puolueen ja median suhtautumista. 

Hamilon mukaan puolueen perustamisen aikoihin oli vallalla ajatus, että perussuomalaisista ei tarvitse edes kirjoittaa, koska se on niin pieni ja merkityksetön puolue.

Tämä muuttui, kun Tony Halme valittiin eduskuntaan 2003, jolloin Halmeen tekemisiä alettiin huomioida mediassa. Todellinen käänne tapahtui kuitenkin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, kun maahanmuuttokriitikkona tunnettu Jussi Halla-aho tuli valituksi kunnallisvaaleissa Helsingissä. 

Hamilon sanoin viime vuodet ovat olleet perussuomalaisten ja median välistä taistelua, joka ei ole johtanut mihinkään, eikä suuria ruumiita ole syntynyt James Hirvisaarta lukuunottamatta. 

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että perussuomalaiset povat voittaneet matsin, Hamilo kysyi itseltään tiedotustilaisuudessa. 

– Negatiivinen mediajulkisuus ei ole estänyt perussuomalaisten jatkoa politiikassa, eikä perussuomalaisia pääsemästä hallitukseen. On myös tullut selväksi, että meillä ei olla menossa Ruotsin tielle, missä yksi puolue kiellettiin kokonaan, Halimo linjaa.

Punavihreä kupla

Tiedekirjailija Marko Hamilo pohtii toteaa raportissaan, että Suomessa median edustajien keskuudessa punavihreät ja muut arvoliberaalit näyttäisivät olevan yliedustettuina.

Toimittajien ja muun median arvomaailmasta Suomessa ei löydy kunnollista tutkimusta, mutta Hamilon havaintojen mukaan tilanne on samanlainen kuin muualla maailmassa, missä akateemisia tutkimuksia median maailmankatsomuksesta on tehty, eli että vasemmisto on mediassa yliedustettuna.

– Toimittajat harvoin edes itse tiedostavat, että heillä on hyvin vinksallaan oleva arvomaailma, eivätkä he edes huomaa, että tulipa sanottua pahasti perussuomalaisista. Toimittajat liioittelevat omaa riippumattomuuttaan.

Valhe ruokkii valhetta

– Mitä suurempia valheita perussuomalaisista on esitetty, sitä kummallisempia asioita ollaan valmiita uskomaan, Hamilo toteaa tutkimuksistaan.

Halilo torjuu kuitenkin toimittajan kysymyksen salaliitosta.

– Mitään salaliittoa ei ole. Se on enemmän ennakkoluuloisuutta, joka perustuu siihen, ettei tiedetä minkälaisia perussuomalaiset ovat. Siksi on helppo uskoa mitä tahansa: Ei sanota, että ”eihän toi nyt voinut tota tarkoittaa”. Vaikka monet toimittajat kyllä rakastavat ajatella olevansa riippumattomia. 

Hamilon mukaan eri puolueita koskevaa uutisointia pitäisikin tutkia akateemisella tasolla. 

– Näppituntuma on se, että väärinymmärretyksi joutuvat kyllä muutkin puolueet. Ero ei ole laadullinen vaan määrällinen. Perussuomalaiset ovat monissa toimituksissa vapaata riistaa, vähän enemmän voi ymmärtää väärin, ennen kun tulee esimiehiltä kritiikkiä. 

Kaikella tällä on vaikutusta myös median ja suuren yleisön suhteisiin, Hamilo muistuttaa.

– Minua toimittajana kiusaa se, että kirjoittelu perussuomalaista ja arvokonservatiiveista on usein niin vääristelevä, että se johtaa lukijan luottamuksen menettämiseen. Tahallisia tai tahattomia väärinymmäryksiä, joista saa kivan otsikon, on ollut vähän liikaa. On aste-eroja, kuinka törkeää se väärinymmärrys on.