Perhekuntoutus auttaa masennuksesta kärsiviä vauvaperheitä

Ensi- ja turvakotien liiton infossa äidit kertovat, kuinka perhekuntoutus on auttanut vaikeassa elämäntilanteessa. Kuvassa STT:n juttuun haastateltu äiti, joka haluaa pysyä tunnistamattomana Helsingin ensikodissa, 10. toukokuuta 2011.
Perhekuntoutus on auttanut perheitä selviämään vaikeassa elämäntilanteessa. Kuvassa juttuun haastateltu äiti, joka haluaa pysyä tunnistamattomana.MTV oy
Julkaistu 10.05.2011 18:01(Päivitetty 15.05.2011 04:55)

Perhekuntoutuksesta näyttää olevan hyötyä useille perheille, joissa kärsitään vakavasta masennuksesta tai uupumuksesta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöjen järjestämä kuntoutus on tarkoitettu perheille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa, mutta joiden tilanteen parantamiseksi keskustelu ei riitä.

Viime vuonna perhekuntoutuksessa oli vajaat 90 perhettä, joista puolella tilanne parani merkittävästi ja kolmasosalla jonkin verran. Vain kuusi vauvaa piti sijoittaa perheen ulkopuolelle. Kuntoutuksessa keskitytään vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen paranemiseen, mikä näkyy käytännössä esimerkiksi vauvan itkuisuuden vähenemisenä ja parempana ruokailuna.

– Vauva voi olla tullessaan innoton ja iloton. Kuntoutuksessa vauvan oman tahdon ilmaisu usein kehittyy ja hänestä tulee aktiivisempi, sanoo liiton kehittämispäällikkö Mari Ahlström.

Nyt kolmekymppinen Hanna tuli perheineen Helsingin ensikotiyhdistyksen järjestämään Varvara-perhekuntoutukseen, kun lapsi oli runsaan vuoden ikäinen. Vaikka lapsi oli odotettu ja rakastettu, Hannan mukaan hänellä ei ollut riittävästi valmiuksia äitiyteen. Tähän vaikutti muun muassa hänen oma perhetaustansa.

-Minulla oli ollut masennusta, eikä turvaverkkoa ollut uudella paikkakunnalla. En jaksanut lähteä kotoa enää mihinkään. Kontaktit olivat miehen armeijaikäisiä kavereita, eikä heidän kanssaan voinut oikein jakaa äitiyden kokemuksia, hän sanoo.

Toimintaa kahdeksalla paikkakunnalla

Perhekuntoutukseen sisältyy terapeuttista äiti-lapsi-toimintaa ja ohjattua vanhempaintoimintaa. Ryhmät kokoontuvat pari kertaa viikossa. Toimintaa on myös isille, mutta Ahlströmin mukaan monille isille on valtavasti apua jo siitä, että tietävät äidin ja vauvan olevan hyvässä hoidossa.

Hanna perheineen oli kuntoutuksessa yhteensä puolitoista vuotta ja sen jälkeen kerran kuukaudessa kokoontuneessa jälkihoitoryhmässä. Kuntoutuksessa Hanna muun muassa tutustui muihin äiteihin, lapsi sai ystäviä ja koko perheen vuorovaikutus parani.

– Kuntoutus on ollut meidän perheen pelastus. En tiedä, missä olisimme ilman sitä.

Tällä haavaa perhekuntoutustoimintaa on kahdeksalla paikkakunnalla. Liiton mukaan apua tarvitsevia perheitä olisi pelkästään pääkaupunkiseudulla satoja.

(MTV3 - STT)

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa